lauantai 7. helmikuuta 2015

Billings - Laskun maksun aika?

Surkeaa, että Sao Paulolla on käytössään myös valtava Billingsin tekojärvi, josta riittäisi vettä miljoonille, mutta joka on rakennettu sähköä tuottamaan, eikä sitä ole koskaan kytketty vesijohtojärjestelmään. Vuosikymmenten saatossa altaasta on ympäristöjärjestöjen metelinpidosta huolimatta muodostunut jonkinlainen avoviemäri, jonne niin ihmisten kuin teollisuuden jätökset on surutta laskettu.

Nyt esitetään, että mikäli Cantareiran järjestelmä romahtaa kesään, eli talveen mennessä, Billingsin vettä ruvettaisiin kemiallisesti käsittelemään ja syöttämään vesijohtoverkostoon. Sillä saisi ainakin vessat vedettyä.

Kun muistaa taannoista Nokian kaupungin vesihässäkkää, niin kelvottoman seoksen syöttäminen vesijohtoverkostoon tuntuu ajatuksena kehnolta.

Toisaalta Sao Paulon alueen vesihuollossa on vuodoista johtuvaa hävikkiä 40 prosenttia. Mikäli putkistojen painetta joudutaan laskemaan liikaa, vuotojen suunta muuttuu ja saastunutta pohjavettä imeytyy keittiöiden hanoihin. Ehkäpä kuollut E. coli on kuitenkin parempi vaihtoehto, kuin elävä.

Jos sateet eivät saavu nyt, Cantareira voi tyhjetä maaliskuussa. Sen jälkeen on vielä kolmas volume morto, mutaiset lammikot tekojärvien pohjalla, jäljellä. Nykyisellä kulutuksella ne riittäisivät ehkä kuukauden, säännösteltyinäkään tuskin seuraavaan sadekauteen saakka. Eikä kukaan edes tiedä, kuinka käyttökelpoista on tämä vesi, johon verrattuna Aurajoki kuohuu kirkkaana kuin Tammerkoski.
Juomavettä kaikilla mausteilla. (http://ocdoabc.com.br/2012/03/27/quantos-anos-ainda-resta-a-represa-billings/)

lauantai 31. tammikuuta 2015

Jo syksy saa

Tunnetusti etelässä on nyt kesä. Eli tarpeeksi etelässä. Ja kesä on Brasiliassakin sadekausi, jonka aikana vajuneet tekojärvet täyttyvät varastoidakseen helmeilevän raikasta elämää kuiviksi talvikuukausiksi.

Mutta ei nyt. Sateet eivät koskaan tulleet, vaikka poliitikot syksyllä niihin niin kovasti luottivat. Teksasin kuvernööri Perry taannoin kehotti alamaisiaan rukoilemaan sadetta kuivalle osavaltiolleen. Latinalaiset ovat nähtävästi omaksuneet saman jämäkän ongelmanratkaisustrategian.

Kuivuuden seurauksena Sao Paulon tekojärvet ovat menneet jo miinukselle, vettä joudutaan pumppaamaan ylös "kuolleesta tilavuudesta," (volume morto) syvänteistä, joista se ei painovoiman avulla itsestää johtoverkostoon valu.

Brasilialla on maailman suurimmat makean veden varannot, ja näistä varannoista se on myös riippuvainen. Vesivoima on tärkein energiantuotannon muoto, ja sama vesi, joka juottaa ihmiset, juottaa myös soijat, lehmät ja tehtaat.

Täältä koleasta pohjolasta jonkun jalkapallohullun Etelä-Amerikan maan vesihuolto hukkuu ikiomiin ydinkysymyksiin. Mutta Brasilia on maailman seitsemänneksi suurin talous, ohittaen reippaasti esimerkiksi Venäjän ja Intian. Mikäli luonnonvoimat ja inhimillinen tunarointi ajavat maan taantumaan tai lamaan tai jopa kaaokseen, niin järistysaallot tulevat heiluttamaan myös muuten niin vakaata Fennosarmatian kratoniamme. Hyvänä puolena voidaan toivoa, että suhteeton natkutus minivaltio-Kreikan ongelmista väistyy taka-alalle.


Jacarei-tekojärvi viime syks... etelän keväältä. Oikealla näkyvät putket, joilla viimeisiä pisaroita pumpataan mutaisista altaista.