Jo alkaa huippukokous, josta taidetaan saada vain pehmeitä paketteja. On vaikea uskoa, että euromaat suostuisivat luopumaan siinä määrin suvereniteetistään, kuin nyt on ehdotettu. Ikävänä vaihtoehtona on kuitenkin semmoinen konkurssi, ettei itsemääräämisoikeudesta juuri iloa ole.
Vaikka kovasti puhutaan valtioiden talouskurista ja muusta hyveellisestä, niin vaihtotaseongelmat vaietaan maton alle. Ilmeisesti Saksa -- ja Suomi -- elävät siinä onnellisessa uskossa, että viennistä elävä pohjoinen voi jatkuvasti työntää tavaraa etelän tuojille.
torstai 8. joulukuuta 2011
sunnuntai 4. joulukuuta 2011
Nousukasta ajattelua
On tässä taantuma, jos huonosti käy, pian lama. Välimeren alueella taantuma on ihan hirmuinen.
Kaikki kurjuus katoaisi, jos saataisiin nousukausi käyntiin. Turhaa olisi ollut Suomenkin lamailu ja säästely ja hitsaaminen 90-luvulla, ellei Intternetti olisi tullut ja kännykät käyneet kaupaksi. Vaan ei näy edessä kiivaasta ylämäkeä, ei edes kuplaa.
Pitää tietenkin etsiä kestäviä ratkaisuja, on kasvihuoneilmiötä ja muuta uhkaa. Mitäpä jos Saksa työntäisikin paljon, siis paljon, rahaa Italiaan ihan investointina? Sata miljoonaa euroa valtavan aurinkovoimalahankkeen toteuttamiseksi Saappaan kantaan. Ja tähän liittyvien sähkönkuljetusjärjestelmien rakentamiseksi myös. Pohjois-Italian huipputekniikkaa (kyllä, siellä on semmoista ja paljon -- rakentavat avaruusasemiakin) tarvittaisiin, samoin koko maailman. Maa työllistyisi, verovirrat kasvaisivat ja lainaongelmat katoaisivat. Germaanien vatvomiset ydinvoimasta luopumisen kanssa katoaisivat myös. Energiavirrat etelästä Alppien yli pohjoiseen takaisivat sähkön tuleviksi vuosikymmeniksi.
Sama tietenkin Espanjaan, Portugaliin ja Kreikkaan. Näistä maista tehtäisiin Euroopan energiantuotannon kulmakiviä. Ja alussa tarvittavat investoinnit katkaisisivat taantuman. Samalla saataisiin korjattua vaihtotaseongelmia Etelän ja Pohjoisen välillä.
Investointeja tarvittaisiin toki yhteensä biljoona euroa, (se on "triljoona" anglosaksisessa avaruudessa) joka voi hillitä innostusta.
Kaikki kurjuus katoaisi, jos saataisiin nousukausi käyntiin. Turhaa olisi ollut Suomenkin lamailu ja säästely ja hitsaaminen 90-luvulla, ellei Intternetti olisi tullut ja kännykät käyneet kaupaksi. Vaan ei näy edessä kiivaasta ylämäkeä, ei edes kuplaa.
Pitää tietenkin etsiä kestäviä ratkaisuja, on kasvihuoneilmiötä ja muuta uhkaa. Mitäpä jos Saksa työntäisikin paljon, siis paljon, rahaa Italiaan ihan investointina? Sata miljoonaa euroa valtavan aurinkovoimalahankkeen toteuttamiseksi Saappaan kantaan. Ja tähän liittyvien sähkönkuljetusjärjestelmien rakentamiseksi myös. Pohjois-Italian huipputekniikkaa (kyllä, siellä on semmoista ja paljon -- rakentavat avaruusasemiakin) tarvittaisiin, samoin koko maailman. Maa työllistyisi, verovirrat kasvaisivat ja lainaongelmat katoaisivat. Germaanien vatvomiset ydinvoimasta luopumisen kanssa katoaisivat myös. Energiavirrat etelästä Alppien yli pohjoiseen takaisivat sähkön tuleviksi vuosikymmeniksi.
Sama tietenkin Espanjaan, Portugaliin ja Kreikkaan. Näistä maista tehtäisiin Euroopan energiantuotannon kulmakiviä. Ja alussa tarvittavat investoinnit katkaisisivat taantuman. Samalla saataisiin korjattua vaihtotaseongelmia Etelän ja Pohjoisen välillä.
Investointeja tarvittaisiin toki yhteensä biljoona euroa, (se on "triljoona" anglosaksisessa avaruudessa) joka voi hillitä innostusta.
lauantai 3. joulukuuta 2011
Häivehävittäjiä ja eurobondeja
Puheet fiskaaliunionista karkaavat yhä kauemmaksi todellisuudesta. Siis siitä todellisuudesta, mikä tämä itsenäisten valtioiden muodostama Eurooppa oikeasti on. Askel kerrallaan siirtyminen kohden Amerikan kaltaista liittovaltiota vuosikymmenten kuluessa ei nyt vain käy. Laulun sanoin: "Se ei käy, kun se ei käy."
Kuvitellaanpa, että olisi Unionin instanssi, jolla olisi oikeus tarkastaa kansalliset budjetit ja asettaa sanktioita, mikäli rajoja olisi ylitetty. Bruttokansantuotteesta tämä prosentti, budjettivajeesta tuo prosentti.
Miten kävisi jos joku valtio joutuisi sotaan? Sotiminen, tai edes sodanuhan alla eläminen on kallista puuhaa, joka tunnetusti on raunioittanut imperiumeja. Mutta velkarahalla sitä on pakko tehdä.
Pitäisikö suomalaisten tai italialaisten tai keiden vain kenraalien vaeltaa Brysselin talousihmisten luokse kitisemään rahoja uusille hävittäjähankinnoille, jotka kansallinen analyysi olisi nähnyt välttämättömäksi? Niin välttämättömiksi, että ne olisi hankittava nopealla aikataululla yli normaalien budjettien. Entä jos ne siellä keskuksessa eivät oikein kallistuisikaan reunavaltion nappikaulusten kannalle?
Sotilasliitossa, kuten NATO:ssa homma olisi ehkä helpompaa, muttei ongelmatonta. Oikeassa liittovaltiossa, jossa uhkakuvat arvioidaan keskitetysti, ja kaukaisin valtameren saarikin nähdään automaattisesti unionin elintärkeänä, puolustettavana osana, homma toimii.
Eivätkä solttuiluasiat tietenkään ainoita ongelmakohtia ole, ne vain herättävät eniten kansallisia mielenliikutuksia.
Kuvitellaanpa, että olisi Unionin instanssi, jolla olisi oikeus tarkastaa kansalliset budjetit ja asettaa sanktioita, mikäli rajoja olisi ylitetty. Bruttokansantuotteesta tämä prosentti, budjettivajeesta tuo prosentti.
Miten kävisi jos joku valtio joutuisi sotaan? Sotiminen, tai edes sodanuhan alla eläminen on kallista puuhaa, joka tunnetusti on raunioittanut imperiumeja. Mutta velkarahalla sitä on pakko tehdä.
Pitäisikö suomalaisten tai italialaisten tai keiden vain kenraalien vaeltaa Brysselin talousihmisten luokse kitisemään rahoja uusille hävittäjähankinnoille, jotka kansallinen analyysi olisi nähnyt välttämättömäksi? Niin välttämättömiksi, että ne olisi hankittava nopealla aikataululla yli normaalien budjettien. Entä jos ne siellä keskuksessa eivät oikein kallistuisikaan reunavaltion nappikaulusten kannalle?
Sotilasliitossa, kuten NATO:ssa homma olisi ehkä helpompaa, muttei ongelmatonta. Oikeassa liittovaltiossa, jossa uhkakuvat arvioidaan keskitetysti, ja kaukaisin valtameren saarikin nähdään automaattisesti unionin elintärkeänä, puolustettavana osana, homma toimii.
Eivätkä solttuiluasiat tietenkään ainoita ongelmakohtia ole, ne vain herättävät eniten kansallisia mielenliikutuksia.
torstai 1. joulukuuta 2011
Ihan uusi soppari
Jaahas, Sarkozy työntää eteenpäin uutta perussopimusta.
Ihan kiva, mutta kun se tarvitsee vuosien valmistelutyön ja kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän. Osasta niistä kansanäänestyksen. Ei mene läpi. Ei mene minkään muotoiseksi moukaroituna läpi. Eikä muodostu moukaroitunakaan uskottavaksi lähiviikkoina, kun kaikki oikeasti tapahtuu.
Sama kuin ehdottaisi uutta ilmapuolustusjärjestelmää, pommituslaivueen jo availlessa luukkujaan.
Ilmeisesti takana on ajatus ydinvaltioiden kahdenvälisistä sitoumuksista sopimukseen kovalla vauhdilla. Sen pitäisi riittää taltuttamaan tilanne, ajatellaan. Ja EKP lähtee hätiin sopimukseen uskoessaan, ajatellaan. Mutta ajatellaanko oikein?
Mikä näitä meidän pomojamme vaivaa? Maalaillaan ja kehitellään, vaikka vesi nousee jo vyötärölle. Missä on Euroopan Parlamentti, johon minäkin olen edustajani äänestänyt?
Kunniaksi Ranskan presidentille on hänen puheensa osuus, jossa Saksa ja Ranska nähdään eteenpäin kulkevana parina. Loppujen lopuksi yhteisvaluutan ongelmien ja uuden vuosituhannen talousvaikeuksien taustalla häilyy Euroopan paljon kammottavampi historia -- Napoleonista Hitleriin.
Ihan kiva, mutta kun se tarvitsee vuosien valmistelutyön ja kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän. Osasta niistä kansanäänestyksen. Ei mene läpi. Ei mene minkään muotoiseksi moukaroituna läpi. Eikä muodostu moukaroitunakaan uskottavaksi lähiviikkoina, kun kaikki oikeasti tapahtuu.
Sama kuin ehdottaisi uutta ilmapuolustusjärjestelmää, pommituslaivueen jo availlessa luukkujaan.
Ilmeisesti takana on ajatus ydinvaltioiden kahdenvälisistä sitoumuksista sopimukseen kovalla vauhdilla. Sen pitäisi riittää taltuttamaan tilanne, ajatellaan. Ja EKP lähtee hätiin sopimukseen uskoessaan, ajatellaan. Mutta ajatellaanko oikein?
Mikä näitä meidän pomojamme vaivaa? Maalaillaan ja kehitellään, vaikka vesi nousee jo vyötärölle. Missä on Euroopan Parlamentti, johon minäkin olen edustajani äänestänyt?
Kunniaksi Ranskan presidentille on hänen puheensa osuus, jossa Saksa ja Ranska nähdään eteenpäin kulkevana parina. Loppujen lopuksi yhteisvaluutan ongelmien ja uuden vuosituhannen talousvaikeuksien taustalla häilyy Euroopan paljon kammottavampi historia -- Napoleonista Hitleriin.
Länsirintamalta hyviä uutisia?
Espanjan onnistuneet velkakirjakaupat ovat huokailuttaneet helpotuksellisesti.
Näyttää kuitenkin siltä, että paperit menivät yhdelle ostajalle. Ostajalle, joka suostui pienempään korkoon kuin kukaan muu maailmassa. Euroopan Keskuspankki se ei voi olla, säännöt ovat selvät kieltäessään moiset suorat kaupat. (Mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö sääntöjä voisi tai pitäisi muuttaa. Ja etteivätkö kaupat jälkimarkkinoilla olisi mahdollisia)
Mutta harmaita eminenssejähän riittää, joskus sellaisia voivat olla kokonaiset valtiot. Todennäköisesti nyt yritetään pitää tilanne rauhallisena ainakin viikon päässä odottavaan Unionin kokoukseen asti. Vaikea uskoa, että joku maa -- joista tulee mieleen Ranska -- tai EKP olisi lähtenyt moiseen sopimusten kiertämiseen. Ehkä Fed tai kiinalaiset ovat asialla.
Edit: Lissabonin sopimukseen kuuluu tunnetusti laskuvarjohypyt kieltävä pykälä. Tarkoittaa sitä, että vaikka suomalaiset saisivatkin mielenhäiriön, ja päättäisivät maksaa Kreikan velat pois, ("Loppuu valitus, stana!") niin sitä ei voisi tehdä.
Näyttää kuitenkin siltä, että paperit menivät yhdelle ostajalle. Ostajalle, joka suostui pienempään korkoon kuin kukaan muu maailmassa. Euroopan Keskuspankki se ei voi olla, säännöt ovat selvät kieltäessään moiset suorat kaupat. (Mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö sääntöjä voisi tai pitäisi muuttaa. Ja etteivätkö kaupat jälkimarkkinoilla olisi mahdollisia)
Mutta harmaita eminenssejähän riittää, joskus sellaisia voivat olla kokonaiset valtiot. Todennäköisesti nyt yritetään pitää tilanne rauhallisena ainakin viikon päässä odottavaan Unionin kokoukseen asti. Vaikea uskoa, että joku maa -- joista tulee mieleen Ranska -- tai EKP olisi lähtenyt moiseen sopimusten kiertämiseen. Ehkä Fed tai kiinalaiset ovat asialla.
Edit: Lissabonin sopimukseen kuuluu tunnetusti laskuvarjohypyt kieltävä pykälä. Tarkoittaa sitä, että vaikka suomalaiset saisivatkin mielenhäiriön, ja päättäisivät maksaa Kreikan velat pois, ("Loppuu valitus, stana!") niin sitä ei voisi tehdä.
keskiviikko 30. marraskuuta 2011
Kyllä se siitä...
Annetaan EU:lle verotusoikeus. Annetaan EU:lle valta kansallisten budjettien yli. Kyllähän se siitä sutviutuu, tämä kriisi. Ehkä sutviutuukiin, näillä ehdoilla EKP voisi ruveta semmoiseksi keskuspankiksi, joita keskuspankkien pitää ollakin.
Mutta tällaisten omasta itsemääräysoikeudesta luopumisten tulisi olla kansalaisten hyväksymiä. Jopa Yhdysvallat, joka selkeästi on oma kansakuntansa lippuineen, rahoineen, armeijoineen ja fiiliksineen on jatkuvasti taistelemassa sen kanssa, ettei Louisiana ole New Hampshire ei ole Kalifornia. Varsinkaan viime vaalien valossa on tuskin tulkittavissa, että Suomen kansa olisi innoissaan radikaalista liittovaltiokehityksestä. Ja kansanvalta oli ainakin viime kerralla katsoessani yksi EU:n peruspykälistä.
Ja tässä en tyrkytä itseäni, joka olen jonkun sortin Eurooppa-intoilija. Asioissa pitää olla äänestäjien tuki, ja luulisinpa jääväni vähemmistöksi. Platonin idea filosofi-hallitsijoista on vähän väljähtynyt.
Mutta tällaisten omasta itsemääräysoikeudesta luopumisten tulisi olla kansalaisten hyväksymiä. Jopa Yhdysvallat, joka selkeästi on oma kansakuntansa lippuineen, rahoineen, armeijoineen ja fiiliksineen on jatkuvasti taistelemassa sen kanssa, ettei Louisiana ole New Hampshire ei ole Kalifornia. Varsinkaan viime vaalien valossa on tuskin tulkittavissa, että Suomen kansa olisi innoissaan radikaalista liittovaltiokehityksestä. Ja kansanvalta oli ainakin viime kerralla katsoessani yksi EU:n peruspykälistä.
Ja tässä en tyrkytä itseäni, joka olen jonkun sortin Eurooppa-intoilija. Asioissa pitää olla äänestäjien tuki, ja luulisinpa jääväni vähemmistöksi. Platonin idea filosofi-hallitsijoista on vähän väljähtynyt.
Dollareita riittää
Amerikan Fed, EKP, sekä Britannian, Kanadan, Sveitsin ja Japanin keskuspankit ovat avanneet lainahanansa täydelle höökille.
"Kivaa!", huutavat lapset: "Tämä pelastaa Euron." Oikeasti kyse on sen tunnustamisesta, että uusi luottokriisi on jo iskenyt Eurooppaan, ja leviää kautta maailman. Yhteisvaluutan murheet eivät vähene, mutta talouden totaalinen äkkipysäys ehkä estetään.
Vaan jospa Bernanke on kuitenkin niin huolissaan jenkkien sidoksista Eurooppaan, että panee pankkinsa ostamaan italialaisia velkakirjoja sadoilla miljardeilla. EKP:han ei (Suomen tukemana) moiseen tunnu vääntyvän, vaikka löysät olisivat kuinka housussa. Se olisikin jo kolmas kerta sadan vuoden aikana, kun apu pikkuisen maanosamme valtaviin ongelmiin on jouduttu hakemaan Atlantin takaisella interventiolla.
Obamallehan eurokriisi voi koitua jopa hyväksi. Hieman totuutta venyttelemällä syy Amerikan kehnoon talouskehitykseen voidaan kaataa nössöjen eurooppalaisten niskaan, ja omat virheet lakaista maton alle. Ei ehkä kovin nättiä, mutta voisi olla toimivakin vaalistrategia.
"Kivaa!", huutavat lapset: "Tämä pelastaa Euron." Oikeasti kyse on sen tunnustamisesta, että uusi luottokriisi on jo iskenyt Eurooppaan, ja leviää kautta maailman. Yhteisvaluutan murheet eivät vähene, mutta talouden totaalinen äkkipysäys ehkä estetään.
Vaan jospa Bernanke on kuitenkin niin huolissaan jenkkien sidoksista Eurooppaan, että panee pankkinsa ostamaan italialaisia velkakirjoja sadoilla miljardeilla. EKP:han ei (Suomen tukemana) moiseen tunnu vääntyvän, vaikka löysät olisivat kuinka housussa. Se olisikin jo kolmas kerta sadan vuoden aikana, kun apu pikkuisen maanosamme valtaviin ongelmiin on jouduttu hakemaan Atlantin takaisella interventiolla.
Obamallehan eurokriisi voi koitua jopa hyväksi. Hieman totuutta venyttelemällä syy Amerikan kehnoon talouskehitykseen voidaan kaataa nössöjen eurooppalaisten niskaan, ja omat virheet lakaista maton alle. Ei ehkä kovin nättiä, mutta voisi olla toimivakin vaalistrategia.
maanantai 28. marraskuuta 2011
Eroon rahasta
Euron tarina taitaa olla loppu, ja näytelmä etenee kuin Becketillä ikään. Mitä tekee pieni, pikkuruinen Suomi? Jää Saksan, Hollannin ja jokusen muun kanssa liittoon? Palauttaa isänmaallisessa innostuksessa vanhan markan?
Ensinmainittu vaihtoehto kuulostaa kyseenalaiselta. Jos koko Eurooppa palaa itsenäisten valuuttojen järjestelmään, niin mitä mieltä on sitoutua valuuttakursseihin tärkeimpien vientikohteiden, ja kilpailijamaiden kanssa? Omaan rahaan Suomi on liian pieni oikopäätä hyppäämään, valuuttapako olisi valtava.
Olisi ehkä mahdollista ottaa käyttöön ihan vieras valuutta. Siirtymäajaksi, jonka kuluessa oma markka saataisiin uskottavalle pohjalle. Mieleen tulee kaksi, sekä teoreettisesti, että ihmisille psykologisesti hyväksyttävää vaihtoehtoa: Yhdysvaltain dollari, ja Norjan kruunu. Amerikkalaisia ei juuri hetkauttaisi, vaikka paikallinen Siwa myisi keskiolutta taaloilla. Öljyinen Norja taas on Euroopan harvoja maita, jonka rahaan kaikki voivat luottaa. Ja onhan Turskamaa naapurikin tuolta Käsivarren kautta.
Kenties typeriä pohdintoja. Mutta typerä on tilannekin.
Ensinmainittu vaihtoehto kuulostaa kyseenalaiselta. Jos koko Eurooppa palaa itsenäisten valuuttojen järjestelmään, niin mitä mieltä on sitoutua valuuttakursseihin tärkeimpien vientikohteiden, ja kilpailijamaiden kanssa? Omaan rahaan Suomi on liian pieni oikopäätä hyppäämään, valuuttapako olisi valtava.
Olisi ehkä mahdollista ottaa käyttöön ihan vieras valuutta. Siirtymäajaksi, jonka kuluessa oma markka saataisiin uskottavalle pohjalle. Mieleen tulee kaksi, sekä teoreettisesti, että ihmisille psykologisesti hyväksyttävää vaihtoehtoa: Yhdysvaltain dollari, ja Norjan kruunu. Amerikkalaisia ei juuri hetkauttaisi, vaikka paikallinen Siwa myisi keskiolutta taaloilla. Öljyinen Norja taas on Euroopan harvoja maita, jonka rahaan kaikki voivat luottaa. Ja onhan Turskamaa naapurikin tuolta Käsivarren kautta.
Kenties typeriä pohdintoja. Mutta typerä on tilannekin.
sunnuntai 6. marraskuuta 2011
Kummituksia
Kreikan ja Iberian niemimaan sotilasdiktatuureista ei ole niin kovin pitkä aika. Ei myöskään vasemmistoterroristien veritöistä, tai oikeistolaisten ääriryhmien noususta. Sodista ja sisällissodista.
EU on oikeasti ollut kaunis tarina. Kaikista vioistaan ja suoranaisista naurettavuuksistaan huolimatta. Nyt kun rahaliitto näyttää menetetyltä (sen säilyttäminen vaatisi rankkaa siirtymistä liittovaltioon, mihin minkään osallisen kansalaiset eivät ole valmiita), pitäisi pitää huoli, että ne hyvät asiat, mitä EU on tuonut ja synnyttänyt, pystyttäisiin säilyttämään.
Jokuselle oikealla valtiohenkilölle olisi paikka.
EU on oikeasti ollut kaunis tarina. Kaikista vioistaan ja suoranaisista naurettavuuksistaan huolimatta. Nyt kun rahaliitto näyttää menetetyltä (sen säilyttäminen vaatisi rankkaa siirtymistä liittovaltioon, mihin minkään osallisen kansalaiset eivät ole valmiita), pitäisi pitää huoli, että ne hyvät asiat, mitä EU on tuonut ja synnyttänyt, pystyttäisiin säilyttämään.
Jokuselle oikealla valtiohenkilölle olisi paikka.
sunnuntai 25. syyskuuta 2011
Kääpiöitä
Kääpiöt istuvat kääpiöiden harteilla. Ja ihmettelevät, kuinka tuuli puhaltaa.
Alkukesästä 1944 kaikki, jotka jotain jostain tiesivät tai välittivät, näkivät mitä naapurin puolella tapahtui. Ja ne pienet ihmiset, jotka seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana vammautuivat tai kuolivat, olisivat helposti voineet etukäteen kertoa Mikkeliin, että nyt homma pissaa, ja isolla kaarella.
Ja samalla viihteellä mennään nytkin. Edelliseen postaukseen viitaten, väitän, että maailman mahtavat ovat älykkäitä, mutteivät viisaita. Ja pelkästään henkilökohtaisten psykologisten syiden takia nyt ajetaan satojen miljoonien, ellei miljardien, ihmisten tulevaisuus jyrkänteeltä alas. Ticher, ikävä kyllä, Te tulette olemaan tulevaisuuden pelle ja kokolla poltettava nukke.
Olkiukot pelottelevat 30 euron maitopurkilla. Mutta variksenpelätin ei osaa itkeä, kun maitolitra maksaa 50 senttiä.
Alkukesästä 1944 kaikki, jotka jotain jostain tiesivät tai välittivät, näkivät mitä naapurin puolella tapahtui. Ja ne pienet ihmiset, jotka seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana vammautuivat tai kuolivat, olisivat helposti voineet etukäteen kertoa Mikkeliin, että nyt homma pissaa, ja isolla kaarella.
Ja samalla viihteellä mennään nytkin. Edelliseen postaukseen viitaten, väitän, että maailman mahtavat ovat älykkäitä, mutteivät viisaita. Ja pelkästään henkilökohtaisten psykologisten syiden takia nyt ajetaan satojen miljoonien, ellei miljardien, ihmisten tulevaisuus jyrkänteeltä alas. Ticher, ikävä kyllä, Te tulette olemaan tulevaisuuden pelle ja kokolla poltettava nukke.
Olkiukot pelottelevat 30 euron maitopurkilla. Mutta variksenpelätin ei osaa itkeä, kun maitolitra maksaa 50 senttiä.
lauantai 24. syyskuuta 2011
Peloponnesos rules!
Tukena pienelle kansakunnalle, jonka historiallinen perintö on epäilemättä aavistuksen mahtavampi, kuin suomalaisten:
Älyköitymättömyys
Älykkyys ei ole viisautta, sanotaan. Tai vanhana ilmailusanontana:
Viisaus, se vähä mitä moisesta hyveestä tiedän, on aika pitkälle itsekritiikkiä. Epäilystä omaan itseensä. Kohtuullisen fiksu kaveri pääsee helposti lukioikään asti koskaan pahemmin mokaamatta. Parikymppisenä hän on tottunut olemaan oikeassa. Väärässä oleminen, virheen myöntäminen ei kerta kaikkiaan kuulu hänen elämänkokemukseensa.
Suurin osa meistä vähäisemmistä on tylysti tottunut olemaan väärässä. Myöntämään virheemme, aukkomme logiikassamme. Se ei enää paljon järisytä meikäläistä, että huomaan puhuneeni täyttä potaskaa asioista, joista en oikeasti mitään tiedä. Mutta älykäs ihminen, hän osaa taitavammin kuin kukaan kääntää asiat päälaelleen, parhaiden skolastikkojen perinteiden mukaan vääristää tosiasiat mieleisikseen. Kaikki kasvojen säilyttämisen puolesta.
Viisaat ovat harvassa, ja useimmat heistä kuolleet. Olen tuntenut pari. Älykkäitä minä pelkään, sillä he eivät osaa kumartaa.
Hyvä lentäjä selviytyy tilanteesta, johon loistava lentäjä ei olisi koskaan päätynyt.
Viisaus, se vähä mitä moisesta hyveestä tiedän, on aika pitkälle itsekritiikkiä. Epäilystä omaan itseensä. Kohtuullisen fiksu kaveri pääsee helposti lukioikään asti koskaan pahemmin mokaamatta. Parikymppisenä hän on tottunut olemaan oikeassa. Väärässä oleminen, virheen myöntäminen ei kerta kaikkiaan kuulu hänen elämänkokemukseensa.
Suurin osa meistä vähäisemmistä on tylysti tottunut olemaan väärässä. Myöntämään virheemme, aukkomme logiikassamme. Se ei enää paljon järisytä meikäläistä, että huomaan puhuneeni täyttä potaskaa asioista, joista en oikeasti mitään tiedä. Mutta älykäs ihminen, hän osaa taitavammin kuin kukaan kääntää asiat päälaelleen, parhaiden skolastikkojen perinteiden mukaan vääristää tosiasiat mieleisikseen. Kaikki kasvojen säilyttämisen puolesta.
Viisaat ovat harvassa, ja useimmat heistä kuolleet. Olen tuntenut pari. Älykkäitä minä pelkään, sillä he eivät osaa kumartaa.
Solttuvalta
Sotilasjuntat tuntuvat olevan taas muodissa. Tässä kotikutoinen versio, jonka suurin osa meistä on armeliaasti unohtanut. Niin sanottu tynkäeduskunta, jonka tyhjien pulpettien edustajat ovat joko vankileireillä tai maanpaossa. Taustalla leppoisia saksalaisia upseereita valvomassa, ettei uusi siirtomaa vain tee kiusallisen itsenäisiä päätöksiä. Siihen on ihan hyvät historialliset syyt, että Suomessa on kansanedustajuus aktiiviupseereilta suljettu.
Pilviä kammiossa
Omituisen paljon kohinaa on saanut taannoinen CERNin tutkimus kosmisen säteilyn mahdollisesta vaikutuksesta pilvimuodostukseen. Loppujen lopuksi ensimmäinen pilvikammio syntyi satakunta vuotta sitten, kun säätieteilijä kyllästyi vaeltelemaan sumuisilla vuorilla, ja päätti ihmetellä vesihöyryä nojatuolistaan. Ionosoiva säteily synnytti kammioon usvajuovia, ja kun viereen pantiin pari magneettia, löydettiin saman tien niin kosminen säteily, kuin ensimmäinen antihiukkanenkin -- positroni.
Ilmastumuutosteoriaan tällä ei suurta merkitystä ole. Maahan päätyvä kosminen säteily on kääntäen verrannollinen Auringon aktiivisuuteen, joten kyseessä voi hyvinkin olla positiivinen palaute, joka pitää tulevaisuudessa ottaa malleissa huomioon. Auringon ollessa aktiivinen, Maahan saapuu enemmän lämmittävää säteilyä. Aktiivinen Aurinko myös työntää kosmisen säteilyn sivuun, ja ehdotetun mallin mukaan kosminen säteily saattaa aiheuttaa viilentäviä pilviä.
Ikävä kyllä korrelaatio Auringon aktiivisuuden ja planeettamme keskilämpötilan välillä on säälittävän heikko. Epäilemättä vaikutusta on, ja esimerkiksi niin sanottu Maunderin minimi yhdistettynä tulivuoriaktiivisuuteen saattoi aikaansaada Pieneksi Jääkaudeksi kutsutun ajanjakson.
Tässä käppyrä. Mikäli huuhaa-blogien kirjoittajat ja vajaaälykot olisivat oikeassa, käyrien pitäisi seurata toisiaan:
Ilmastumuutosteoriaan tällä ei suurta merkitystä ole. Maahan päätyvä kosminen säteily on kääntäen verrannollinen Auringon aktiivisuuteen, joten kyseessä voi hyvinkin olla positiivinen palaute, joka pitää tulevaisuudessa ottaa malleissa huomioon. Auringon ollessa aktiivinen, Maahan saapuu enemmän lämmittävää säteilyä. Aktiivinen Aurinko myös työntää kosmisen säteilyn sivuun, ja ehdotetun mallin mukaan kosminen säteily saattaa aiheuttaa viilentäviä pilviä.
Ikävä kyllä korrelaatio Auringon aktiivisuuden ja planeettamme keskilämpötilan välillä on säälittävän heikko. Epäilemättä vaikutusta on, ja esimerkiksi niin sanottu Maunderin minimi yhdistettynä tulivuoriaktiivisuuteen saattoi aikaansaada Pieneksi Jääkaudeksi kutsutun ajanjakson.
Tässä käppyrä. Mikäli huuhaa-blogien kirjoittajat ja vajaaälykot olisivat oikeassa, käyrien pitäisi seurata toisiaan:
Full Ponzi
Ensi kuulemalta homma tuntui aivan uskomattomalta. Joltain amerikkalaisen syyttäjäviraston vedätykseltä. Mutta kun lukuja katsoo, niin selvähän tuo on: Pelaajilla oli sisässä 400 miljoonaa, firmalla oikeasti käteistä 60. Ja omistajille työnnettiin kymmeniä miljoonia kassasta ihan viime hetkillä. Homma pysyi pystyssä vain niin kauan, kuin uutta rahaa tuli sisään, eikä massiivisia kotiutuksia tapahtunut. Oikein klassinen Ponzi, WinCapita-meiningillä.
Full Tiltin jännittävyyshän oli, että siellä saattoi silloin tällöin päästä samaan pöytään todellisten tähtien kanssa. Mikä muuten on ihan idioottimaista, huonoja pelaajia sitä kannattaa etsiä, eikä ehdoin tahdoin hävitä maailman parhaimmille. Laillisesti ja taiteen sääntöjen mukaan hoidettu bisnes olisi tehnyt voittoa omistajilleen hamaan ikuisuuteen. Todennäköisesti maailmanlaajuiset mainoskampanjat yhdistettyinä talouslaman myötä pienetyneisiin pelituloihin veivät puljun pakkasen puolelle. Ja jossain vaiheessa asiakastilit ja kasinon kassa menivät sekaisin...
No, Professori-Lederer ja Jeesus-Ferguson taitavat päätyä pelaamaan tupakkiaskeista aika pienessä kopissa.
Full Tiltin jännittävyyshän oli, että siellä saattoi silloin tällöin päästä samaan pöytään todellisten tähtien kanssa. Mikä muuten on ihan idioottimaista, huonoja pelaajia sitä kannattaa etsiä, eikä ehdoin tahdoin hävitä maailman parhaimmille. Laillisesti ja taiteen sääntöjen mukaan hoidettu bisnes olisi tehnyt voittoa omistajilleen hamaan ikuisuuteen. Todennäköisesti maailmanlaajuiset mainoskampanjat yhdistettyinä talouslaman myötä pienetyneisiin pelituloihin veivät puljun pakkasen puolelle. Ja jossain vaiheessa asiakastilit ja kasinon kassa menivät sekaisin...
No, Professori-Lederer ja Jeesus-Ferguson taitavat päätyä pelaamaan tupakkiaskeista aika pienessä kopissa.
perjantai 23. syyskuuta 2011
Tylsää
Tylsyys itse asiassa tarkoittaa toivottomuutta. Jokainen uusi liike, käänne, yritys, on jotenkin vanhan toistoa. Moneen kertaan koetettua ja epäonnistumaan tuomittua. Tarkoitan tietenkin Israelin ja Palestiinan tilannetta.
Toivottavasti, ja juuri toivottavasti, arabimaiden tapahtuvat kääntyvät hyvään ja tuovat tähänkin vuosikymmenten loukkuun jonkin kaikille osapuolille kelvollisen ratkaisun. Tai ainakin pakotien.
Se on selvä, että ulkopuolisten sydämissään hellimät poliittiset tai uskonnolliset haaveet eivät tuo mitään hyvää ongelmaan, joka on viime kädessä aivan käytännönläheinen: Kyse on Israelin valtion olemassaolosta, turvallisuudesta ja tulevaisuudesta. Ja palestiinalaisten olemassaolosta, turvallisuudesta ja tulevaisuudesta. Mitä vähemmän uskontoa tai ideologiaa, mitä vähemmän vanhojen kaunojen kaivelemista, sitä parempi tulevaisuus nuorilla ja heidän jälkeläisillään Kaanaan maassa.
Toivottavasti, ja juuri toivottavasti, arabimaiden tapahtuvat kääntyvät hyvään ja tuovat tähänkin vuosikymmenten loukkuun jonkin kaikille osapuolille kelvollisen ratkaisun. Tai ainakin pakotien.
Se on selvä, että ulkopuolisten sydämissään hellimät poliittiset tai uskonnolliset haaveet eivät tuo mitään hyvää ongelmaan, joka on viime kädessä aivan käytännönläheinen: Kyse on Israelin valtion olemassaolosta, turvallisuudesta ja tulevaisuudesta. Ja palestiinalaisten olemassaolosta, turvallisuudesta ja tulevaisuudesta. Mitä vähemmän uskontoa tai ideologiaa, mitä vähemmän vanhojen kaunojen kaivelemista, sitä parempi tulevaisuus nuorilla ja heidän jälkeläisillään Kaanaan maassa.
Lisää lainauksia
Paul Krugman pahoinpitelee Churchilliä: Eurovillains
Josta tulee mieleen joku jossain, joka kehui Suomen selviytymistä 90-luvun alun katastrofista. Luuleeko joku tosiaan, että Suomi olisi selvinnyt Viinasen juustohöylällä ja TUPOn palkanalennuksilla, ilman devalvaatiota? Markan kellutus, ja romahdus, oli ihan keskeinen asia, joka meistä riippumattoman maailman noususuhdanteen lisäksi nostivat Suomen takaisin pinnalle. Ehkä lätkän maailmanmestaruuskin auttoi... Mutta ilman devalvaatiota, olisi höylän sijasta tarvittu kirvestä, ja TUPOksi 50 prosentin alennukset, tai jotain. Luulenpa että suomalaiset olisivat kokeilleet toista kapinaa mieluummin, kuin sen lääkkeen nielleet.
Portugalin asema on aika lähellä 20 vuoden takaista Suomea. Paitsi ettei devalvaatio ole vaihtoehto. Niin, ja noususuhdanteen sijasta edessä taitaa olla maailmanlaajuinen taantuma. Kreikka on vielä paljon pahemmassa reiässä, koska siellä on julkistaloutta ajettu kuin juoppo aasikärryjä. Ei moralisointi Pohjolasta kuitenkaan tavallisen pyllyaukisen helleenin tilannetta tavoita.
rarely in the course of human events have so many worked so hard to do so much damage.
Josta tulee mieleen joku jossain, joka kehui Suomen selviytymistä 90-luvun alun katastrofista. Luuleeko joku tosiaan, että Suomi olisi selvinnyt Viinasen juustohöylällä ja TUPOn palkanalennuksilla, ilman devalvaatiota? Markan kellutus, ja romahdus, oli ihan keskeinen asia, joka meistä riippumattoman maailman noususuhdanteen lisäksi nostivat Suomen takaisin pinnalle. Ehkä lätkän maailmanmestaruuskin auttoi... Mutta ilman devalvaatiota, olisi höylän sijasta tarvittu kirvestä, ja TUPOksi 50 prosentin alennukset, tai jotain. Luulenpa että suomalaiset olisivat kokeilleet toista kapinaa mieluummin, kuin sen lääkkeen nielleet.
Portugalin asema on aika lähellä 20 vuoden takaista Suomea. Paitsi ettei devalvaatio ole vaihtoehto. Niin, ja noususuhdanteen sijasta edessä taitaa olla maailmanlaajuinen taantuma. Kreikka on vielä paljon pahemmassa reiässä, koska siellä on julkistaloutta ajettu kuin juoppo aasikärryjä. Ei moralisointi Pohjolasta kuitenkaan tavallisen pyllyaukisen helleenin tilannetta tavoita.
sunnuntai 18. syyskuuta 2011
Valtiomiehen perintö
George H.W. Bushista kukin on omaa mieltään. Itse ajattelen, että keskinkertainen kaveri joutui sikamaisen pahoja tilanteita hoitelemaan. Mutta jos Kennedy muistetaan meidän kaikkien berliiniydestä, niin Tuplavwee-Puska toteamuksesta:
Hyviä suomennoksia odotellessa.
This sucker could go down.
Hyviä suomennoksia odotellessa.
maanantai 12. syyskuuta 2011
Relativistinen aika
Vielä hetki sitten kysyttiin, onko Euro olemassa vielä viiden vuoden päästä. Nyt ihmetellään, josko yhteisvaluutta pysyy pystyssä viittä vaivaista viikkoa. Torstaina arvatenkin puhutaan jo viidestä päivästä. Einsteinilla lienee jotain tekemistä asian kanssa.
Ehkäpä, jos puhuvat päät lakkaisivat puhumasta roskaa, ja Euroopan keskuspankki aloittaisi vakuuttavat Espanjan ja Italian velkakirjojen ostot, jotain olisi vielä tehtävissä. Puhuville päille vain vaikeneminen on määritelmällisesti mahdotonta.
Vaihteeksi mukavaa, että taskun pohjalla kilisevissä kolikoissa lukee Carl XVI Gustaf...
Ehkäpä, jos puhuvat päät lakkaisivat puhumasta roskaa, ja Euroopan keskuspankki aloittaisi vakuuttavat Espanjan ja Italian velkakirjojen ostot, jotain olisi vielä tehtävissä. Puhuville päille vain vaikeneminen on määritelmällisesti mahdotonta.
Vaihteeksi mukavaa, että taskun pohjalla kilisevissä kolikoissa lukee Carl XVI Gustaf...
maanantai 5. syyskuuta 2011
Pohja pois
Trooppinen myrsky Lee hakkaa Louisianaa, mikäli se päättää palata Meksikon lahdelle ja voimistua hurrikaaniksi, on edessä mielenkiintoisia aikoja.
Samaan aikaan maailman talous on menossa vessanpytystä alas. Tai menihän se jo jokunen vuosi sitten, mutta nyt loristaan vielä syvemmälle viemäriin. Ainoa mikä mietityttää, on se, että mikä laukaisee varsinaisen katastrofin: Kreikan irtisanoutuminen veloistaan, vai jonkin (amerikkalaisen vai eurooppalaisen?) suurpankin ilmoitus massiivisista tappioista?
Samaan aikaan maailman talous on menossa vessanpytystä alas. Tai menihän se jo jokunen vuosi sitten, mutta nyt loristaan vielä syvemmälle viemäriin. Ainoa mikä mietityttää, on se, että mikä laukaisee varsinaisen katastrofin: Kreikan irtisanoutuminen veloistaan, vai jonkin (amerikkalaisen vai eurooppalaisen?) suurpankin ilmoitus massiivisista tappioista?
keskiviikko 18. toukokuuta 2011
Ei Pohjanmaalla näin
Viranomaiset Mississippin alajuoksulla varoittavat ihmisiä tulvavesiä pakoon lähteneistä villieläimistä. No, peurat ja karhutkin voivat vielä kotimaisiin tulviin kuulua, mutta subtrooppisilta rämeiltä nousevat myrkkykäärmeet ja alligaattorit ovat meillä harvemmin riesana.
Kaikki virtaa
Kisat on juhlittu, ja maaninen Mississippin seuraaminen voi jatkua.
Ylävirrassa on vesi mennyt yli vanhasta, virallisesti jo hylätystä tulvavallista. Tämän odotettiinkin tapahtuvan, ja peltomaiden tulviminen on hieman pudottanut pintaa lähiseuden mittauspisteissä.
Old River juoksuttaa nyt vähintään sadan prosentin kapasiteetilla, 620 000 kuutiojalkaa sekunnissa. Välillä määrät olivat jo yli sadan, mutta viimeisin lukema oli 98%.
Morganzaa on avattu parikymmentä prosenttia, noin 100 000 kuutiojalkaa sekunnissa. Tämä on keventänyt painetta yllämainitulta Old Riveriltä. Mutta Atchafalayan altaassa vesi nousee, ja tuhannet joutuvat lähtemään kodeistaan.
Bonnet Carre, heti New Orleansin yläpuolella on avannut 330 kaikkiaan 350 portistaan. Silti virtaus on noussut jo neljänneksen yli 250 000 kuutiojalan sekuntikapasiteetista. 316 000 kuutiojalkaa tekee 126%. Tämä aika hurja määrä on aiheuttanut veden nousemista yli tulvauomaa reunustavien patovallien. Varsinaisia murtumia ei kuitenkaan ole tapahtunut.
Ylävirrassa on vesi mennyt yli vanhasta, virallisesti jo hylätystä tulvavallista. Tämän odotettiinkin tapahtuvan, ja peltomaiden tulviminen on hieman pudottanut pintaa lähiseuden mittauspisteissä.
Old River juoksuttaa nyt vähintään sadan prosentin kapasiteetilla, 620 000 kuutiojalkaa sekunnissa. Välillä määrät olivat jo yli sadan, mutta viimeisin lukema oli 98%.
Morganzaa on avattu parikymmentä prosenttia, noin 100 000 kuutiojalkaa sekunnissa. Tämä on keventänyt painetta yllämainitulta Old Riveriltä. Mutta Atchafalayan altaassa vesi nousee, ja tuhannet joutuvat lähtemään kodeistaan.
Bonnet Carre, heti New Orleansin yläpuolella on avannut 330 kaikkiaan 350 portistaan. Silti virtaus on noussut jo neljänneksen yli 250 000 kuutiojalan sekuntikapasiteetista. 316 000 kuutiojalkaa tekee 126%. Tämä aika hurja määrä on aiheuttanut veden nousemista yli tulvauomaa reunustavien patovallien. Varsinaisia murtumia ei kuitenkaan ole tapahtunut.
sunnuntai 15. toukokuuta 2011
Lätkää
Muistan vuoden 1995. Hyvin.
Vaikka Suomi nyt voittaisikin, niin se on vain urheilua. Peliä. Mutta kuusitoista vuotta sitten ihmiset itkivät. Lama oli ollut kauhea ja koko yhteiskunta oli muuttunut. Niin typerää kuin aikuisten ihmisten ryntäily pienen kumipalan perässä ehkä onkin, niin vuoden 1995 maailmanmestaruus oli kansakunnalle hyvää lääkettä.
Me ihmiset tarvitsemme kiintopisteitä, ratkaisevia hetkiä historiassa. Jotain johon suhteuttaa tilanteemme. Siinä mielessä Leijonia -95 ei voi enää toistaa.
Vaikka Suomi nyt voittaisikin, niin se on vain urheilua. Peliä. Mutta kuusitoista vuotta sitten ihmiset itkivät. Lama oli ollut kauhea ja koko yhteiskunta oli muuttunut. Niin typerää kuin aikuisten ihmisten ryntäily pienen kumipalan perässä ehkä onkin, niin vuoden 1995 maailmanmestaruus oli kansakunnalle hyvää lääkettä.
Me ihmiset tarvitsemme kiintopisteitä, ratkaisevia hetkiä historiassa. Jotain johon suhteuttaa tilanteemme. Siinä mielessä Leijonia -95 ei voi enää toistaa.
Vakuutus
Tulvaherkillä alueilla Yhdysvalloissa vakuutus on lähes pakollinen. Asuntolainan ehtona on voimassa oleva vakuutus, ja jos erät jättää maksamatta, pankki ottaa (ja veloittaa) sen joka tapauksessa. Lisäksi on liittovaltion lähinnä viljelijöille suunnattuja ohjelmia, joissa vakuutusyhtiönä on käytännössä amerikkalainen veronmaksaja.
Mutta vakuutus voi omakotitalolle olla jopa tuhansia dollareita vuodessa. Se on paljon rahaa. On siis ymmärrettävää, että moni jättää moisen kuluerän väliin, jos vain voi. Varsinkin jos alueelle ennustetaan tulvaa kerran kolmessa sadassa vuodessa. Nyt on se kolmas sadas.
Mutta vakuutus voi omakotitalolle olla jopa tuhansia dollareita vuodessa. Se on paljon rahaa. On siis ymmärrettävää, että moni jättää moisen kuluerän väliin, jos vain voi. Varsinkin jos alueelle ennustetaan tulvaa kerran kolmessa sadassa vuodessa. Nyt on se kolmas sadas.
Yksityisyritteliäisyyttä
Ne, jotka eivät ole virallisten tulvapenkereiden suojassa, joutuvat yrittämään kaikkensa, pitääkseen paikkansa kuivina. Näin Arkansasissa, White Riverin tulva-alueella. Mississippin pääuoman ollessa enemmän kuin täynnä, siihen laskevat pienemmät joet joutuvat tulvimaan yli äyräidensä.
Muovi on aivan keskeinen osa tällaista rakennelmaa. Veden pysyessä korkealla viikkoja, valli vettyy läpikotaisin ja suotumismurtuma olisi väistämätön ilman vedenpitäviä kalvoja. Lisäksi muovi estää virtauksen aiheuttamaa kulumista.
Muovi on aivan keskeinen osa tällaista rakennelmaa. Veden pysyessä korkealla viikkoja, valli vettyy läpikotaisin ja suotumismurtuma olisi väistämätön ilman vedenpitäviä kalvoja. Lisäksi muovi estää virtauksen aiheuttamaa kulumista.
Ei uutta Katrinaa
Verkossa kiertelee juttuja ja huhuja, joiden mukaan New Orleans olisi kohtaamassa uutta katastrofia, kuuden vuoden takaisen hirmumyrskyn tavoin. Vallit murtuisivat ja kaupunki uppoaisi lopullisesti.
Epätodennäköistä. Insinöörijoukkojen vuodesta 1927 ylläpitämät Mississippin tulvapenkereet eivät ole koskaan pettäneet. Koskaan. Ja näitä penkereitä on tuhansia kilometrejä pitkin valtavan joen juoksua. Yksityiset vallit ovat pettäneet, ja moni niistä tulee pettämään nytkin, mutta ne ovat suurimmaksi osaksi yksittäisiä kohteita tai viljelysmaita suojaamaan tehtyjä rakenteita.
Vuonna 2005 New Orleansissa pettäneet muurit olivat kaupungin sisälle tunkeutuvien kanavien reunuksia. Nyttemmin näihin kanaviin on rakennettu portit, jotka voidaan tulvatilanteessa sulkea.
Ainoa todellinen riski olisivat rankat sateet tai myrskyt, jotka nostaisivat veden pinnan yli patojen harjan. Mutta hirmumyrskykausi on vielä alkamatta, joten näyttää siltä, että Insinöörijoukot pystyvät hyvinkin pitämään tilanteen hallinnassa tulvajuoksutuksilla.
Ja tietenkin on riski, että Old Riverin valtavat juoksutukset syövät maan alta patorakennelmilta, ja joen uoma kääntyy. Se tarkoittaisi Morgan Cityn ja monen pienemmän paikan tuhoa. Mutta myös maailmanlaajuista lamaa, kun alavirran kemian teollisuus ja Etelä-Louisianan satama, maailman suurin irtorahti-sellainen, lakkaisivat olemasta.
On historiallinen kummallisuus, että armeija on vastuussa tämän joen hallinnasta. Mutta näinä pomminheittäjien päivinä taitaa olla ihan hyvä, että jokunen Black Hawk vahtii Old Riveriä. Paikka on monessa mielessä single-point-of-failure, tai kuningaspultti, kuten meillä sanotaan.
Epätodennäköistä. Insinöörijoukkojen vuodesta 1927 ylläpitämät Mississippin tulvapenkereet eivät ole koskaan pettäneet. Koskaan. Ja näitä penkereitä on tuhansia kilometrejä pitkin valtavan joen juoksua. Yksityiset vallit ovat pettäneet, ja moni niistä tulee pettämään nytkin, mutta ne ovat suurimmaksi osaksi yksittäisiä kohteita tai viljelysmaita suojaamaan tehtyjä rakenteita.
Vuonna 2005 New Orleansissa pettäneet muurit olivat kaupungin sisälle tunkeutuvien kanavien reunuksia. Nyttemmin näihin kanaviin on rakennettu portit, jotka voidaan tulvatilanteessa sulkea.
Ainoa todellinen riski olisivat rankat sateet tai myrskyt, jotka nostaisivat veden pinnan yli patojen harjan. Mutta hirmumyrskykausi on vielä alkamatta, joten näyttää siltä, että Insinöörijoukot pystyvät hyvinkin pitämään tilanteen hallinnassa tulvajuoksutuksilla.
Ja tietenkin on riski, että Old Riverin valtavat juoksutukset syövät maan alta patorakennelmilta, ja joen uoma kääntyy. Se tarkoittaisi Morgan Cityn ja monen pienemmän paikan tuhoa. Mutta myös maailmanlaajuista lamaa, kun alavirran kemian teollisuus ja Etelä-Louisianan satama, maailman suurin irtorahti-sellainen, lakkaisivat olemasta.
On historiallinen kummallisuus, että armeija on vastuussa tämän joen hallinnasta. Mutta näinä pomminheittäjien päivinä taitaa olla ihan hyvä, että jokunen Black Hawk vahtii Old Riveriä. Paikka on monessa mielessä single-point-of-failure, tai kuningaspultti, kuten meillä sanotaan.
Avattu
Morganzan avaaminen on aloitettu. Tulvivalla alueella asuu Morgan City mukaan lukien noin 25000 ihmistä. Alkuvaiheessa on juoksutus tuhojen rajoittamiseksi tarkoitus pitää 125000 kuutiojalassa sekunnissa, kaukana tulvauoman 0,6 miljoonan kapasiteetista.
Neljä avattua porttia vastaa yhtä Imatrankosken juoksutusnäytöstä.
Neljä avattua porttia vastaa yhtä Imatrankosken juoksutusnäytöstä.
lauantai 14. toukokuuta 2011
Butte La Rose
Nämä kylät ja pikkukaupungit voivat olla mitättömiä verrattuna pääjoen varren miljoonakaupunkeihin. Ja ilman Old Riverin patoja, koko alue olisi tulvinut asuinkelvottomaksi jo aikaa sitten. Mutta ihmisille, jotka siellä asuvat, tilanne on murheellinen. Viimeisimpien tietojen mukaan Morganza tulvisi joka tapauksessa yli, vaikkei portteja avattaisikaan. Butte La Rosessa veden odotetaan nousevan viisi metriä.
Huomattakoon että tällä alueella on paljon myös kakkosasuntoja, "kesämökkejä" meikäläisittäin. Mutta mökki on monelle rakkaampi kuin se lähiökaksio.
Huomattakoon että tällä alueella on paljon myös kakkosasuntoja, "kesämökkejä" meikäläisittäin. Mutta mökki on monelle rakkaampi kuin se lähiökaksio.
torstai 12. toukokuuta 2011
Liipasinsormi herkkänä
Red River Landingin mittauspisteessä virtaus lähenee raja-arvoa 1,5 miljoonaa kuutiojalkaa sekunnissa. Tuolla lukemalla Morganzan tulvaportteja ruvetaan avaamaan, ja vesi vyöryy viljelyksille sekä Atchafalayan suistoon. Tämä tarkoittaa alueen tulvimista ja paljon murhetta asukkaille -- ainakin yksi alueella sijaitseva öljynjalostamo joutuu myös ajamaan toimintansa alas, mutta yli puoltatoista miljoonaa ei Baton Rougeen sallita. Viimeisin lukema on 1,46 ja nousee.
Sekä etualtaan että varsinaisen juoksutusuoman sivuvalleja vielä vahvistetaan kestämään virtaavan veden kurimus. Ensimmäisen kerran neljäänkymmeneen vuoteen. 1956 valmistunut tulvaporttirakennelma on yli kilometrin pituinen, ja sen 125 portista on tarkoitus avata enintään puolet.
Kaukana ylävirrassa Arkansas City näyttää edelleen kolmen miljoonan kuutiojalan sekuntivirtausta. Puolen sataa kilometriä siitä alas Greenvillessä luku on inhimillisempi kaksi miljoonaa. Hidastuuhan se virtaus joen levetessä, Meksikon pikajunan tavoin melkein pysähtyy. Muttei kulkevan massan pitäisi noin paljon heilahdella. Ei ymmärrä. Sitä paitsi Insinöörijoukkojen tulvasuunnitelmassakin oletetaan -- ja sanotaan selkeästi -- Arkansas Cityn pysyttelevän reilusti kolmen miljoonan alapuolella. Ehkä ne ovat tehneet tuohon väliin ison viemärin.
Sekä etualtaan että varsinaisen juoksutusuoman sivuvalleja vielä vahvistetaan kestämään virtaavan veden kurimus. Ensimmäisen kerran neljäänkymmeneen vuoteen. 1956 valmistunut tulvaporttirakennelma on yli kilometrin pituinen, ja sen 125 portista on tarkoitus avata enintään puolet.
Kaukana ylävirrassa Arkansas City näyttää edelleen kolmen miljoonan kuutiojalan sekuntivirtausta. Puolen sataa kilometriä siitä alas Greenvillessä luku on inhimillisempi kaksi miljoonaa. Hidastuuhan se virtaus joen levetessä, Meksikon pikajunan tavoin melkein pysähtyy. Muttei kulkevan massan pitäisi noin paljon heilahdella. Ei ymmärrä. Sitä paitsi Insinöörijoukkojen tulvasuunnitelmassakin oletetaan -- ja sanotaan selkeästi -- Arkansas Cityn pysyttelevän reilusti kolmen miljoonan alapuolella. Ehkä ne ovat tehneet tuohon väliin ison viemärin.
keskiviikko 11. toukokuuta 2011
Piiritetty kaupunki
Morgan City Achafalayan suistossa on kuin linnoitus. Insinöörijoukkojen rakentama seitsemänmetrinen muuri suojaa kaupunkia tulvivilta vesiltä. Ja kun Morganzan tulvaväylä loppuviikosta avataan Baton Rougen ja New Orleansin suojelemiseksi, näitä vesiä riittää.
Mutta vaikka pääpuolustuslinja on vahva, ja vihollinen tuskin nousee rintavarustuksille, niin joki valmistautuu koukkaustaktiikkaan. Motin murtamiseen selustasta. Vesivirrat eivät valahda Meksikonlahteen kerralla, joten tulva nousee kaupungin taakse, Palourde-järveen. Tällä puolen vallit ovat varsinaista suojamuuria paljon matalammat. Ja tietenkin uhattuna on koko ympäröivä maaseutu pienempine asutuskeskuksineen.
Mutta vaikka pääpuolustuslinja on vahva, ja vihollinen tuskin nousee rintavarustuksille, niin joki valmistautuu koukkaustaktiikkaan. Motin murtamiseen selustasta. Vesivirrat eivät valahda Meksikonlahteen kerralla, joten tulva nousee kaupungin taakse, Palourde-järveen. Tällä puolen vallit ovat varsinaista suojamuuria paljon matalammat. Ja tietenkin uhattuna on koko ympäröivä maaseutu pienempine asutuskeskuksineen.
tiistai 10. toukokuuta 2011
Hiekkasäkkejä, ISOJA hiekkasäkkejä
Vidaliaan päätettiin 90-luvun lopulla rakentaa viihtyisä ranta-alue. Hotelli, konferenssikeskus, terveyskeskus ja sairaala mahtavan Mississippin virratessa vierellä. Ainoa ongelma oli, että tulvia vastaan rakennetut vallit eivät suojanneet aluetta. Kaupungin pormestarin mukaan rakentaminen kuitenkin mitoitettiin niin, että tarvittaisiin harvinaisempi kuin kerran sadassa vuodessa tapahtuva tulva aiheuttamaan tuhoa.
Kymmenkunta vuotta myöhemmin se sitten tuli, ja kun tulvahuippuun on vain pari viikkoa, täytyy väliaikaisten vallitusten nousta vauhdilla.
Amerikan armeija käyttää samanlaisia hiekalla täytettäviä kuutioita linnoitustöissä Irakissa ja Afganistanissa. Niitä voi pinota palikoiden tapaan useiden metrien korkuisiksi ja levyisiksi muureiksi. Seriffillä taitaa olla tilkka toivoa sodassaan jokea vastaan.
Kymmenkunta vuotta myöhemmin se sitten tuli, ja kun tulvahuippuun on vain pari viikkoa, täytyy väliaikaisten vallitusten nousta vauhdilla.
Amerikan armeija käyttää samanlaisia hiekalla täytettäviä kuutioita linnoitustöissä Irakissa ja Afganistanissa. Niitä voi pinota palikoiden tapaan useiden metrien korkuisiksi ja levyisiksi muureiksi. Seriffillä taitaa olla tilkka toivoa sodassaan jokea vastaan.
Graceland säästyi
Otsikko on tietysti täysin tyhjänpäiväistä höpöä. Ketä kiinnostaa, kun paljon vakavammat asiat ovat vaakalaudalla? Sillä varsinainen kulttuuriaarre Sun Recordsin studio, jossa Jerry Lee Lewis (ja joku Elvis) levytti, on välttänyt tuhon!
Tulva on saavuttanut huippunsa -- karvan alle 48 jalkaa -- Memphisissä, ja sen odotetaan lähtevän parin päivän sisään laskevan. Hiljalleen, sillä valuminen vie viikkoja.
Kaikki viralliset tulvavallit ovat säilyneet ehjinä, eikä varsinaisia yllätyksiä ole tapahtunut. Silti laajoja alueita on joutunut veden valtaan, moni sellaisilla paikoilla, joille tulvaa ei koskaan odotettu, eikä pakollista vakuutusta ole vaadittu. Tänä vuonna veden korkeus on ollut sellaista luokkaa, että vahinkoja ovat joutuneet kärsimään ne, jotka eivät kuuna päivänäkään kuvitelleet vakuutusta "tulvan varalle (mikä naurettava ajatus)" tarvitsevansa.
Sama tullee toistumaan alavirrassakin -- ilman pato- ja juoksutusjärjestelmien vaurioitakin vesimassat aiheuttavat tuhoa alueilla, joiden kuviteltiin olevan turvassa. Kuten aiemmin mainitsemani Vidalian rantakaista, jolle ehdittiin rakentaa niin sairaalaa, kuin konferenssikeskustakin siinä luulossa, että kestävyys sadan vuoden tulvaa vastaan olisi riittävä.
Usein uutisissa vilahtava maininta paikan julistamisesta liittovaltion katastrofialueeksi viittaa paljolti tähän -- tällaisilla alueilla on oikeus liittovaltion tukeen, oli vakuutuksia eli ei.
Tulva on saavuttanut huippunsa -- karvan alle 48 jalkaa -- Memphisissä, ja sen odotetaan lähtevän parin päivän sisään laskevan. Hiljalleen, sillä valuminen vie viikkoja.
Kaikki viralliset tulvavallit ovat säilyneet ehjinä, eikä varsinaisia yllätyksiä ole tapahtunut. Silti laajoja alueita on joutunut veden valtaan, moni sellaisilla paikoilla, joille tulvaa ei koskaan odotettu, eikä pakollista vakuutusta ole vaadittu. Tänä vuonna veden korkeus on ollut sellaista luokkaa, että vahinkoja ovat joutuneet kärsimään ne, jotka eivät kuuna päivänäkään kuvitelleet vakuutusta "tulvan varalle (mikä naurettava ajatus)" tarvitsevansa.
Sama tullee toistumaan alavirrassakin -- ilman pato- ja juoksutusjärjestelmien vaurioitakin vesimassat aiheuttavat tuhoa alueilla, joiden kuviteltiin olevan turvassa. Kuten aiemmin mainitsemani Vidalian rantakaista, jolle ehdittiin rakentaa niin sairaalaa, kuin konferenssikeskustakin siinä luulossa, että kestävyys sadan vuoden tulvaa vastaan olisi riittävä.
Usein uutisissa vilahtava maininta paikan julistamisesta liittovaltion katastrofialueeksi viittaa paljolti tähän -- tällaisilla alueilla on oikeus liittovaltion tukeen, oli vakuutuksia eli ei.
Mittakaavaa
Niagaran putouksista kulkee tyypillisenä sesonkiaikana 100 000 kuutiojalkaa sekunnissa.
Reinissä virtaa keskimäärin 2000 kuutiometriä sekunnissa -- 71 000 kuutiojalkaa.
Suurin Kymijoessa koskaan mitattu sekuntivirtaus on ollut 816 kuutiometriä -- 29 000 kuutiojalkaa.
Old Riverin ohjausjärjestelmän pitäisi pystyä kontrolloidusti erottamaan päävirrasta 620 000 kuutiojalkaa sekunnissa. Kuusi Niagaraa siis, yhdeksän Reiniä tai ventti hulluna tulvivaa Kymiä.
Ja näitä sulkuportteja, väyliä ja teräsbetonirakenteita ei ole ankkuroitu peruskallioon. Louisianassa ei ole peruskalliota. Tai onhan toki, mutta kilometrien syvyydessä, paalujen ulottumattomissa.
USGS:n kuvassa Old Riverin alkuperäisestä, 1963 valmistuneesta, säännöstelykanavasta (Low Sill Structure -- Matala kynnysrakenne) näkyy, ettei kaakkoispuolen 1973 romahtanutta siipeä koskaan korjattu. Sen sijaan rakennelman alle ja koko väylään on pumpattu massiivinen betonipatja. Pituutta rakennelmalla on 170 metriä ja se rakennettiin patomaan 11 metrin vedenkorkeutta. Luokitus jouduttiin alentamaan seitsemään metriin ja rakentamaan vähän matkan päähän toinen vastaava säännöstelypato.
Reinissä virtaa keskimäärin 2000 kuutiometriä sekunnissa -- 71 000 kuutiojalkaa.
Suurin Kymijoessa koskaan mitattu sekuntivirtaus on ollut 816 kuutiometriä -- 29 000 kuutiojalkaa.
Old Riverin ohjausjärjestelmän pitäisi pystyä kontrolloidusti erottamaan päävirrasta 620 000 kuutiojalkaa sekunnissa. Kuusi Niagaraa siis, yhdeksän Reiniä tai ventti hulluna tulvivaa Kymiä.
Ja näitä sulkuportteja, väyliä ja teräsbetonirakenteita ei ole ankkuroitu peruskallioon. Louisianassa ei ole peruskalliota. Tai onhan toki, mutta kilometrien syvyydessä, paalujen ulottumattomissa.
USGS:n kuvassa Old Riverin alkuperäisestä, 1963 valmistuneesta, säännöstelykanavasta (Low Sill Structure -- Matala kynnysrakenne) näkyy, ettei kaakkoispuolen 1973 romahtanutta siipeä koskaan korjattu. Sen sijaan rakennelman alle ja koko väylään on pumpattu massiivinen betonipatja. Pituutta rakennelmalla on 170 metriä ja se rakennettiin patomaan 11 metrin vedenkorkeutta. Luokitus jouduttiin alentamaan seitsemään metriin ja rakentamaan vähän matkan päähän toinen vastaava säännöstelypato.
Vähennyslaskua
Arkansas Cityn (niitä on kaksi, tämä tarkoittaa sitä pirun paljon pienempää) virtausennuste 15. päivälle 3,2 miljoonaa kuutiojalkaa sekunnissa. Projektitulvan -- project flood, design flood, project design flood, miten vain -- laskelmissa tälle asemalle maksimiarvo on 2,89 miljoonaa.
Old Riverin kohdalla maksimi olisi kolme miljoonaa, joista 1,5 voidaan työntää Achafalayaan (Vai voiko? Kapasiteetti on 1,5 miljoonaa, mutta se sisältää 350 000 kuutiojalkaa sekunnissa Red Riveristä, joka määrä ei kuulu pääjoen virtaukseen -- kaaviossa näkyvät 600+620 tuhatta ottaisivat Mississippistä vain 1,22 miljoonaa), niin että Baton Rougen kohdalle jäisi 1,5, josta Bonnet Carren 0,25 vähentämällä New Orleansin tasolla oltaisiin vaadittavassa 1,25 miljoonassa.
Kolme-pilkku-kaksi on enemmän kuin kolme. Itse asiassa se on melkein yhtä paljon enemmän kuin Bonnet Carren koko kapasiteetti.
Epävirallisesti projektitulva esiintyy kerran viidessä sadassa vuodessa. Mikäli numerot pitävät paikkansa, nyt mennään jonkun tuhatvuotisvedenpaisumuksen mittakaavassa.
Tai sitten allekirjoittaneesta muutamassa päivässä versonut nojatuolivesi-insinööri on ihan pihalla. Mikä tietenkin on täysin mahdollista. Jopa todennäköistä.
Old Riverin kohdalla maksimi olisi kolme miljoonaa, joista 1,5 voidaan työntää Achafalayaan (Vai voiko? Kapasiteetti on 1,5 miljoonaa, mutta se sisältää 350 000 kuutiojalkaa sekunnissa Red Riveristä, joka määrä ei kuulu pääjoen virtaukseen -- kaaviossa näkyvät 600+620 tuhatta ottaisivat Mississippistä vain 1,22 miljoonaa), niin että Baton Rougen kohdalle jäisi 1,5, josta Bonnet Carren 0,25 vähentämällä New Orleansin tasolla oltaisiin vaadittavassa 1,25 miljoonassa.
Kolme-pilkku-kaksi on enemmän kuin kolme. Itse asiassa se on melkein yhtä paljon enemmän kuin Bonnet Carren koko kapasiteetti.
Epävirallisesti projektitulva esiintyy kerran viidessä sadassa vuodessa. Mikäli numerot pitävät paikkansa, nyt mennään jonkun tuhatvuotisvedenpaisumuksen mittakaavassa.
Tai sitten allekirjoittaneesta muutamassa päivässä versonut nojatuolivesi-insinööri on ihan pihalla. Mikä tietenkin on täysin mahdollista. Jopa todennäköistä.
maanantai 9. toukokuuta 2011
Ihmemaa-Oz
Huipputurvallinen vankila Angolassa (Ei, ei enempää amerikkalaisten paikannimien taivastelua) pelastunee tulvalta. Vain sairaimmat asiakkaat on siirretty turvaan, muiden täytellessä kiltisti hiekkasäkkejä.
Toisenlainen Kylmä Rinki kiristyy alavirrassa, kun Exxon ilmoitti rajoittavansa rajusti Yhdysvaltain toiseksi suurimman öljynjalostamon toimintaa, joen liikennöintivaikeuksien takia. Tämä tulva kestää viikkoja, ellei kuukausia, ja alueella on kymmeniä jalostamoja. Jenkkien ja Euroopan talous ei sellaisia kukkeuden aikoja suoranaisesti elä, että bensan hintapiikkejä kaivattaisiin.
Toisaalta kun seuraa, kuinka Memphis muuttuu Liikkuvien vetten kaupungiksi -- maailmankuulut(?) grillauskilpailut kuitenkin järjestetään -- niin tuleepa mieleen, että semmoista piikkiä aivan erityisesti tarvitaan.
Toisenlainen Kylmä Rinki kiristyy alavirrassa, kun Exxon ilmoitti rajoittavansa rajusti Yhdysvaltain toiseksi suurimman öljynjalostamon toimintaa, joen liikennöintivaikeuksien takia. Tämä tulva kestää viikkoja, ellei kuukausia, ja alueella on kymmeniä jalostamoja. Jenkkien ja Euroopan talous ei sellaisia kukkeuden aikoja suoranaisesti elä, että bensan hintapiikkejä kaivattaisiin.
Toisaalta kun seuraa, kuinka Memphis muuttuu Liikkuvien vetten kaupungiksi -- maailmankuulut(?) grillauskilpailut kuitenkin järjestetään -- niin tuleepa mieleen, että semmoista piikkiä aivan erityisesti tarvitaan.
Selkeyttämistä
Mississippin vedet saattavat olla mutaiset, mutta mutaiselta tuntuu pian pääkin, jos yrittää näitä outoja nimiä kartalle yhteyksiinsä panna. Ihan itse piirtelin, Jokikomission vanhasta tulvasuunnitelmasta mallaillen.
1. New Orleans
2. Baton Rouge
3. Morgan City
4. Old Riverin ohjausjärjestelmä
5. Bonnet Carren tulvaväylä
6. Morganzan tulvaväylä
7. Sulakevalli
Tästä näkyy hyvin, kuinka Old Riverillä kontrolloidaan virtausta Atchafalaya-jokeen, joka lyhyempänä ja jyrkempänä pian kaappaisi koko Mississippin omakseen. Valtava satama- ja teollisuuskeskittymä New Orleansista Baton Rougeen -- Amerikan Ruhr -- jäisi ilman sekä makeaa vettä, että suuria laivoja.
Tulvatilanteessa voidaan ylimääräistä vettä kuitenkin ohjata Atchafalayan suistoon, joko Old Riverin juoksutuksia tiettyyn määrään lisäämällä, tai äärimmäisen harvoin avaamalla Morganzan tulvaväylät. Alue on kohtuullisen harvaan asuttua rämeikköä, ainakin pääjoen suurkaupunkeihin verrattuna. Tärkeimpänä 12000 asukkaan Morgan City, joka uhkaa jäädä juoksutusten alle. Koskaan käyttämätön Sulakevalli avaisi lisää tulva-alueita suistossa pohjoisemman Red Riverin tulva-alueiden täyttyessä.
Tänään avattu Bonnet Carre ohjaa tulvavesiä aivan toista kautta mereen.
1. New Orleans
2. Baton Rouge
3. Morgan City
4. Old Riverin ohjausjärjestelmä
5. Bonnet Carren tulvaväylä
6. Morganzan tulvaväylä
7. Sulakevalli
Tästä näkyy hyvin, kuinka Old Riverillä kontrolloidaan virtausta Atchafalaya-jokeen, joka lyhyempänä ja jyrkempänä pian kaappaisi koko Mississippin omakseen. Valtava satama- ja teollisuuskeskittymä New Orleansista Baton Rougeen -- Amerikan Ruhr -- jäisi ilman sekä makeaa vettä, että suuria laivoja.
Tulvatilanteessa voidaan ylimääräistä vettä kuitenkin ohjata Atchafalayan suistoon, joko Old Riverin juoksutuksia tiettyyn määrään lisäämällä, tai äärimmäisen harvoin avaamalla Morganzan tulvaväylät. Alue on kohtuullisen harvaan asuttua rämeikköä, ainakin pääjoen suurkaupunkeihin verrattuna. Tärkeimpänä 12000 asukkaan Morgan City, joka uhkaa jäädä juoksutusten alle. Koskaan käyttämätön Sulakevalli avaisi lisää tulva-alueita suistossa pohjoisemman Red Riverin tulva-alueiden täyttyessä.
Tänään avattu Bonnet Carre ohjaa tulvavesiä aivan toista kautta mereen.
Neuloja nostellaan
Bonnet Carren avaaminen on aloitettu. Vesivirtaa siirretään Pontchartrain-järveen, jotta New Orleansin kohdalla virtaus saataisiin rajattu 1,25 miljoonaan kuutiojalkaan sekunnissa. Väylän avaamisesta huolimatta kahden viikon päässä väijyvän tulvahuipun odotetaan nousevan 19,5 jalkaan 17 jalan tulvarajasta, ellei juoksutuksia lisätä myös muilla ylävirran rakenteilla.
Kaikki 350 porttia avaamalla väylän teoreettinen yläraja on 250 000 kuutiojalkaa sekunnissa. Aluksi oli tarkoitus avata kymmenen porttia, mutta Insinöörijoukot ovat nostaneet tämän 28:n ja tulevat varmasti avaamaan nopeasti enemmänkin.
Mielettömän harvinaista Bonnet Carren käyttö ei ole, mutta ei jokapäiväistäkään. Kahdeksankymmenvuotisen olemassaolonsa aikana se on tätä ennen avattu yhdeksän kertaa.
Lisäys:
Ensimmäinen YouTube-video tapahtumasta:
Kaikki 350 porttia avaamalla väylän teoreettinen yläraja on 250 000 kuutiojalkaa sekunnissa. Aluksi oli tarkoitus avata kymmenen porttia, mutta Insinöörijoukot ovat nostaneet tämän 28:n ja tulevat varmasti avaamaan nopeasti enemmänkin.
Mielettömän harvinaista Bonnet Carren käyttö ei ole, mutta ei jokapäiväistäkään. Kahdeksankymmenvuotisen olemassaolonsa aikana se on tätä ennen avattu yhdeksän kertaa.
Lisäys:
Ensimmäinen YouTube-video tapahtumasta:
sunnuntai 8. toukokuuta 2011
Uusi ennuste
Atchafalayan suulla sijaitseva Morgan City koki pahimman tulvansa 1973, kun Morganzan tulvaväylä avattiin ja vesi nousi kymmeneen ja puoleen jalkaan. Nyt oli ennustettu 9,5 jalan tulvaa, jonka kaupungin 22-jalkaiset tulvamuurit hyvin kestävät. Uusimmissa ennusteissa otetaan huomioon myös tulvaväylän avaaminen, ja veden lasketaan nousevan 12-13 jalkaan. Muurien ulkopuolisia alueita on yhä vaikeampi suojella.
Mistä se kaikki vesi tulee
Tämä Jokikomission kartta kertoo tuhannen sanan tavoin, miten valtavasta vesiväylästä onkaan kyse.
Patomainos
Propag... esittelyvideo Bonnet Carresta. Tämä siis suojaa New Orleansia ja sen avaaminen aloitetaan huomenna, maanantaina. Ja pahus vie! Eikös siellä lopussa vilahdakin se kaipailemani N-niminen jokilaiva.
lauantai 7. toukokuuta 2011
Tulvaennuste
Ensimmäinen varsinainen tulvaennuste jokisuistoon Insinöörijoukoilta. Kartassa näkyvän alueen leveys on pari sataa kilometriä ja oletuksena on, että kaikki viralliset tulvavallit pysyvät ehjinä.
New Orleansin asutuskeskittymä oikealla. Baton Rouge heti tekstilaatikon vasemmassa alakulmassa. Tästä näkyy hyvin, kuinka tulvavedet yritetään johtaa Atchafalaya-joen suistomaille.
New Orleansin asutuskeskittymä oikealla. Baton Rouge heti tekstilaatikon vasemmassa alakulmassa. Tästä näkyy hyvin, kuinka tulvavedet yritetään johtaa Atchafalaya-joen suistomaille.
Hätätila
Liittovaltio on julistanut Louisianan hätätila-alueeksi. Paljon aikaisemmin, kuin tulvahuippujen odotetaan saapuvan. Presidentti Obama ei halua toistaa edeltäjänsä virheitä 2005, kun koko maailma seurasi kauhuissaan hirmumyrskyn seurauksia.
Epäilemättä viisas veto. St. Louisin alueelle ylävirtaan on ennustettu rankkoja sateita, jotka tulevat pahentamaan tilannetta.
Epäilemättä viisas veto. St. Louisin alueelle ylävirtaan on ennustettu rankkoja sateita, jotka tulevat pahentamaan tilannetta.
Suljetaan
Yhdysvaltain rannikkovartiosto on sulkenut Mississippin, maailman yhden tärkeimmistä liikenneväylistä, rahtiliikenteeltä yläjuoksultaan. Liikennöintikielto koskee tietenkin vain aluetta, jossa tulva on korkeimmillaan -- Memphisin yläpuolella vielä. Eurooppalaisittain asia vertautuu Reinin liikenteen rajoittamiseen.
perjantai 6. toukokuuta 2011
Morganza
Morganza, se suurempi tulvaväylä, jonka avaaminen ei ollut edes varmaa, tulee tulvimaan ylitse joka tapauksessa -- avattiin se eli ei. Alue kehotetaan tyhjentämään välittömästi.
Tästä tulvasta on tulossa iso. Vaikka suunnitelmat pitäisivät -- ja nyt muutaman päivän tutkineena toivon tosiaan pitävän -- niin Aika Isosta Jutusta puhutaan.
Tulvahuippu on tällä alueella vasta parin viikon päästä.
Korjaus:
Epäluotettava tieto. Yritin noudattaa kahden varmistuksen periaatetta, mutta sorruin perjantai-iltaiseen häsöilyyn. Korkeusrajat ovat jo tässä vaiheessa tulleet sen verran tutuiksi, että olisi pitänyt osata käyttää järkeään.
Korjaus 2:
Varsinaisen tulvapadon ja itse joen välissä lepää alue, jota suojaa Perunavalliksi kutsuttu matalampi patorakenne. Tämä ylittyy luonnollisesti veden noustessa, ja suoja-alue täyttyy. Virheelliset tiedot johtunevat tämän kohtuullisen yleisen tapahtuman väärintulkinnasta.
Korjaus 3:
Aiemmin tällä viikolla kerrottiin silminnäkijoiden suulla Bonnet Carren aukaisusta. Kyseessä on pystysuorista puupalkeista rakentuva neulapato. Virallinen tiedonanto sittemmin kertoi, että meneillään oli harjoitus, jossa rakenteen toimivuutta testattiin, ja toisaalta uusia työntekijöitä perehdytettiin 'neulojen' nostoon.
Huhut ja toisen käden tiedot kantautuvat tänne Pohjolaan asti...
Tästä tulvasta on tulossa iso. Vaikka suunnitelmat pitäisivät -- ja nyt muutaman päivän tutkineena toivon tosiaan pitävän -- niin Aika Isosta Jutusta puhutaan.
Tulvahuippu on tällä alueella vasta parin viikon päästä.
Korjaus:
Epäluotettava tieto. Yritin noudattaa kahden varmistuksen periaatetta, mutta sorruin perjantai-iltaiseen häsöilyyn. Korkeusrajat ovat jo tässä vaiheessa tulleet sen verran tutuiksi, että olisi pitänyt osata käyttää järkeään.
Korjaus 2:
Varsinaisen tulvapadon ja itse joen välissä lepää alue, jota suojaa Perunavalliksi kutsuttu matalampi patorakenne. Tämä ylittyy luonnollisesti veden noustessa, ja suoja-alue täyttyy. Virheelliset tiedot johtunevat tämän kohtuullisen yleisen tapahtuman väärintulkinnasta.
Korjaus 3:
Aiemmin tällä viikolla kerrottiin silminnäkijoiden suulla Bonnet Carren aukaisusta. Kyseessä on pystysuorista puupalkeista rakentuva neulapato. Virallinen tiedonanto sittemmin kertoi, että meneillään oli harjoitus, jossa rakenteen toimivuutta testattiin, ja toisaalta uusia työntekijöitä perehdytettiin 'neulojen' nostoon.
Huhut ja toisen käden tiedot kantautuvat tänne Pohjolaan asti...
Ateena
Ei tällä kertaa klassisesti nimetty kaupunki Jenkeissä, vaan se alkuperäinen ja oikea.
Muutakin alkuperäisyyttä ilmassa. Kreikan ero euroalueesta saattaa olla välttämätöntä. Sisäinen devalvaatio ei riitä, vaan tarvitaan ihan oikea, omalla valuutalla tehty aito asia. Ja kuten omista takavuosiemme devalvaatioista tiedämme, ministerien on kiellettävä moisten suunnittelu kirkkain silmin valuuttapaon välttämiseksi.
Onko Kreikan tilanne niin paha, että se mieluummin valitsee väistämättömän kaaoksen, kuin yrittää turhaan rimpuilla Euron kyydissä? Kukapa tietää. Ehkäpä Suomessa on viiden vuoden päästä Saksan markka.
Jatkoa:
Suomelle ei olisi Taivaan talikynttilänkään järkeä erota rahaliitosta. Me olemme siellä voittajien puolella. Mutta nykyinen kriisi osoittaa, kuinka rahaliitto ilman niitä vahvoja itsenäisiä mekanismeja, jotka normaalilla valuutalla on, (Suomen markka tai Yhdysvaltain dollari) voi pahassa paikassa osoittautua kestämättömäksi pakkopaidaksi.
Muutakin alkuperäisyyttä ilmassa. Kreikan ero euroalueesta saattaa olla välttämätöntä. Sisäinen devalvaatio ei riitä, vaan tarvitaan ihan oikea, omalla valuutalla tehty aito asia. Ja kuten omista takavuosiemme devalvaatioista tiedämme, ministerien on kiellettävä moisten suunnittelu kirkkain silmin valuuttapaon välttämiseksi.
Onko Kreikan tilanne niin paha, että se mieluummin valitsee väistämättömän kaaoksen, kuin yrittää turhaan rimpuilla Euron kyydissä? Kukapa tietää. Ehkäpä Suomessa on viiden vuoden päästä Saksan markka.
Jatkoa:
Suomelle ei olisi Taivaan talikynttilänkään järkeä erota rahaliitosta. Me olemme siellä voittajien puolella. Mutta nykyinen kriisi osoittaa, kuinka rahaliitto ilman niitä vahvoja itsenäisiä mekanismeja, jotka normaalilla valuutalla on, (Suomen markka tai Yhdysvaltain dollari) voi pahassa paikassa osoittautua kestämättömäksi pakkopaidaksi.
Lisävirtaa
Yhdysvaltain armeijan insinöörijoukot ovat avanneet puolentusinaa pienempää virtauskanavaa Mississippin suistossa. Määrällisesti nämä ovat pieniä, mutta voivat keventää painetta New Orleansin patorakennelmia kohtaan. Toisaalta toimi vähentää pääuoman liettymistä ja vahvistaa rannikon rämealueita. Jälkimmäinen on nähty pitkällä tähtäimellä tärkeäksi hirmumyrsky-Katrinan jälkeen, jolloin myrskyn nostattama vesi pääsi esteittä kaupunkiin. Säännöstely ja maankäyttö olivat vuosikymmenten saatossa tuhonneet luonnolliset suojajärjestelmät.
Myös Old Riverin juoksutus on kasvatettu lakisääteiseen maksimiinsa -- 30 prosenttiin joen virtauksesta. Tätä suuremman määrän siirtäminen Mississippistä siihen-pahuksen-jokeen-jonka-nimeä-en-osaa-kirjoittaa vaatii hätätilan julistamista.
Myös Old Riverin juoksutus on kasvatettu lakisääteiseen maksimiinsa -- 30 prosenttiin joen virtauksesta. Tätä suuremman määrän siirtäminen Mississippistä siihen-pahuksen-jokeen-jonka-nimeä-en-osaa-kirjoittaa vaatii hätätilan julistamista.
Luke ja Jolly
Ei ollut Natchez laivan nimi albumissa Ylös Mississippi-jokea. Ranskan kielisen Wikin mukaan pahiksen alus oli Asbestos D. Plower ja hyvän kapteeni Barrowsin Daisy Belle. Ranskaa en osaa ja muisti pettää, joten arvata kuitenkin saattaa, että sankarit tässä kaupungissa seikkailullaan poikkesivat, kun se kerran jotenkin on mieleen jäänyt.
Kaupunki kuitenkin sijaitsee niin korkealla, ettei suuriin tuhoihin uskota. Mutta 22. päiväksi arvioidun tulvahuipun odotetaan nousevan 64 jalkaan, pari metriä vuoden 1937 ennätystä korkeammalle, joten vettä on paljon ja varmasti väärissäkin paikoissa.
Vastarannan sisarkaupunki Vidalia sen sijaan on viime vuosina rakennuttanut uuden ja epäilemättä kauniin ranta-alueen -- tulvan puolelle tulvavalleja. Pois se minusta, että arvostelisin tuhansien kilometrien päässä, jokensa varmasti minua paremmin tuntevien ihmisten ratkaisuja. Mutta paikallisen thetowntalk.comin juttu väliaikaisesta suojamuurista antaa tosiaankin kuvan väliaikaisuudesta, kun vesimassat nousevat. Vankien asusteet toki noudattavat Daltonin veljesten perinteitä.
Kaupunki kuitenkin sijaitsee niin korkealla, ettei suuriin tuhoihin uskota. Mutta 22. päiväksi arvioidun tulvahuipun odotetaan nousevan 64 jalkaan, pari metriä vuoden 1937 ennätystä korkeammalle, joten vettä on paljon ja varmasti väärissäkin paikoissa.
Vastarannan sisarkaupunki Vidalia sen sijaan on viime vuosina rakennuttanut uuden ja epäilemättä kauniin ranta-alueen -- tulvan puolelle tulvavalleja. Pois se minusta, että arvostelisin tuhansien kilometrien päässä, jokensa varmasti minua paremmin tuntevien ihmisten ratkaisuja. Mutta paikallisen thetowntalk.comin juttu väliaikaisesta suojamuurista antaa tosiaankin kuvan väliaikaisuudesta, kun vesimassat nousevat. Vankien asusteet toki noudattavat Daltonin veljesten perinteitä.
Missä Sinuhe?
Ensin Cairo, nyt Memphis. Näiden kaupunkien isät ovat kovasti halunneet rinnastaa suuri jokensa Ikuiseen Niiliin. Toisaalta Amerikka tuntuukin olevan täynnä Troijia, Ateenoita, Roomia ja Aleksandrioita. Pikainen haku ei löytänyt yhtään Helsinkiä tai Tamperetta, taas klassisismi jyrää talonpoikaisuuden.
Mutta Elviksen kotikaupungissa vesi nousee. Tällä hetkellä mennään 45,7 jalassa, ja 48-jalkaisen tulvahuipun päiväksi on ennustettu 11. toukokuuta -- ensi keskiviikkoa. Parikymmentä senttiä korkeammalle noustiin vuoden 1937 suurtulvassa, jota 1935 syntynyt Elvis ei nähnyt. Hänen perheensä asui silloin vielä Tupelossa -- jossa nimessä ei ole klassisismista tietoakaan.
Maailmansodan jälkeen miljoonakaupunkiin rakennettiin mittava tulvamuurijärjestelmä. Gracelandin marmoripylväät lienevät turvassa.
Mutta Elviksen kotikaupungissa vesi nousee. Tällä hetkellä mennään 45,7 jalassa, ja 48-jalkaisen tulvahuipun päiväksi on ennustettu 11. toukokuuta -- ensi keskiviikkoa. Parikymmentä senttiä korkeammalle noustiin vuoden 1937 suurtulvassa, jota 1935 syntynyt Elvis ei nähnyt. Hänen perheensä asui silloin vielä Tupelossa -- jossa nimessä ei ole klassisismista tietoakaan.
Maailmansodan jälkeen miljoonakaupunkiin rakennettiin mittava tulvamuurijärjestelmä. Gracelandin marmoripylväät lienevät turvassa.
Pääosissa
Tietenkin huomion voivat kaapata ja aloitteen käsiinsä ottaa Atlantilta ilmaantuvat trooppiset myrskyt tai holtittomasti törmäilevät jokilaivat. Hulluista puhumattakaan. Mutta nyt pääosissa ovat:
Old Riverin ohjausjärjestelmä Wikimedian kuvassa. Alkuperäinen, keskimmäinen rakennelma melkein petti 1973. Kuormitusta siltä vähentämään rakennettiin oikealla takana näkyvä porttikompleksi. Järjestelmä säätelee Mississippi-joen (vasemmalla) virtausta Atchafalayaan. (Jonka kirottua nimeä en vieläkään osaa kirjoittaa) Etualalla 80-luvulla rakennettu voimalaitos.
Bonnet Carren tulvaväylä. NASA:n satelliittikuvasta vuodelta 2008 nähdään, kuinka joen ruskea ravinteikas vesi hyökyy Pontchartrain-järveen. (taistelu tavauskilpailuissa jatkuu) Vaikka nämä juoksutukset ovatkin synnyttäneet leväkasvustoja ja happikatoa järveen, ovat seuraukset luonnolle ja kalastukselle olleet pelättyä vähäisempiä. Mississipin kuljettamat ravinteet aiheuttavat Meksikonlahteen samanlaista happikatoa ja 'kuolleita alueita' kuin meille tutussa Itämeressä nähdään.
Morganzan tulvaportit Times-Picayunen arkistokuvassa sen ainoan kerran, kuin ne aukaistiin 1973 Old Riverin pelastamiseksi. Nyt ne todennäköisesti avataan uudestaan, Baton Rougen ja New Orleansin pitämiseksi kuivina. Tulvaväylällä on viljelyksiä ja sillä paimennetaan karjaa, jonka omistajia on kehoitettu siirtämään elikkonsa pois. Villieläimille aiotaan antaa pakoaikaa avaamalla portit viiveellä, yksi kerrallaan.
Old Riverin ohjausjärjestelmä Wikimedian kuvassa. Alkuperäinen, keskimmäinen rakennelma melkein petti 1973. Kuormitusta siltä vähentämään rakennettiin oikealla takana näkyvä porttikompleksi. Järjestelmä säätelee Mississippi-joen (vasemmalla) virtausta Atchafalayaan. (Jonka kirottua nimeä en vieläkään osaa kirjoittaa) Etualalla 80-luvulla rakennettu voimalaitos.
Bonnet Carren tulvaväylä. NASA:n satelliittikuvasta vuodelta 2008 nähdään, kuinka joen ruskea ravinteikas vesi hyökyy Pontchartrain-järveen. (taistelu tavauskilpailuissa jatkuu) Vaikka nämä juoksutukset ovatkin synnyttäneet leväkasvustoja ja happikatoa järveen, ovat seuraukset luonnolle ja kalastukselle olleet pelättyä vähäisempiä. Mississipin kuljettamat ravinteet aiheuttavat Meksikonlahteen samanlaista happikatoa ja 'kuolleita alueita' kuin meille tutussa Itämeressä nähdään.
Morganzan tulvaportit Times-Picayunen arkistokuvassa sen ainoan kerran, kuin ne aukaistiin 1973 Old Riverin pelastamiseksi. Nyt ne todennäköisesti avataan uudestaan, Baton Rougen ja New Orleansin pitämiseksi kuivina. Tulvaväylällä on viljelyksiä ja sillä paimennetaan karjaa, jonka omistajia on kehoitettu siirtämään elikkonsa pois. Villieläimille aiotaan antaa pakoaikaa avaamalla portit viiveellä, yksi kerrallaan.
N.O.
Aikaisemmissa ennusteissa on pitäydytty New Orleansin kohdalla 17 jalan tulvakorkeudessa, maininnalla, että yläjuoksun ohjausjärjestelmillä pinta tässä pidetään. Viimeisin ennuste huipulle on kuitenkin 25. päivälle toukokuuta -- 19,5 jalkaa. Tämä pienemmän Bonnet Carren juoksutusporttien avaamisella, paljon suuremman Morganzan pysyessä kiinni. Oletettavasti myös Old Riverin juoksutukset nostetaan ylärajoille.
15 senttiä alle 20 jalan rajan ei ole paljon. Yhdysvaltain armeijan insinöörijoukoilla on lakisääteinen velvollisuus suojella New Orleansia tulvimiselta lähes keinolla millä hyvänsä. Kuusi vuotta sitten meni pieleen, ja osa valleista petti jo paljon odotettua aikaisemmin. Vaikka mikään ei hajoaisikaan, niin kahden viikon sisällä Mississippin vettä on pakko ajaa paikkoihin, joissa sitä ei ole nähty vuosikymmeniin.
15 senttiä alle 20 jalan rajan ei ole paljon. Yhdysvaltain armeijan insinöörijoukoilla on lakisääteinen velvollisuus suojella New Orleansia tulvimiselta lähes keinolla millä hyvänsä. Kuusi vuotta sitten meni pieleen, ja osa valleista petti jo paljon odotettua aikaisemmin. Vaikka mikään ei hajoaisikaan, niin kahden viikon sisällä Mississippin vettä on pakko ajaa paikkoihin, joissa sitä ei ole nähty vuosikymmeniin.
torstai 5. toukokuuta 2011
Huippuhetkiä
Tällä hetkellä tulvahuippu siis liikkuu hiljalleen kohti etelää, jossa osia alueista on evakuoitu, ja toisaalta suojavalleja vahvistetaan jatkuvasti.
Viime kädessä on tietenkin kyse veden korkeudesta, joka tulisi saada pysyttelemään suojavallien kapasiteettien rajoissa. Viranomaiset puolestaan käyttävät virtausmääriä mittareina, joiden perusteella päätetään tulvaporttien aukaisusta. Tällä pyritään pinnan korkeus esimerkiksi New Orleansissa pitämään 17 jalassa, noin metrin vallien suunniteltua 20 jalan korkeutta alempana.
Ja tietenkin katseet pysyvät Old Riverin ohjausjärjestelmässä, joka oli vaarassa pettää vuonna 1973. Mikäli näin tapahtuisi, jouduttaisiin kartat piirtämään uudestaan, nykyiset suuret satamat kenties hylkäämään ja kokonaisia kaupunkeja siirtämään.
Paikallisille tilanne on kamala. Mutta täältä maailman toiselta puolen mielenkiintoisempaa seurattavaa, kuin kuolleen terroristijohtajan jäännösten tonkiminen. Tai omat kurjat hallitusneuvottelumme.
Viime kädessä on tietenkin kyse veden korkeudesta, joka tulisi saada pysyttelemään suojavallien kapasiteettien rajoissa. Viranomaiset puolestaan käyttävät virtausmääriä mittareina, joiden perusteella päätetään tulvaporttien aukaisusta. Tällä pyritään pinnan korkeus esimerkiksi New Orleansissa pitämään 17 jalassa, noin metrin vallien suunniteltua 20 jalan korkeutta alempana.
Ja tietenkin katseet pysyvät Old Riverin ohjausjärjestelmässä, joka oli vaarassa pettää vuonna 1973. Mikäli näin tapahtuisi, jouduttaisiin kartat piirtämään uudestaan, nykyiset suuret satamat kenties hylkäämään ja kokonaisia kaupunkeja siirtämään.
Paikallisille tilanne on kamala. Mutta täältä maailman toiselta puolen mielenkiintoisempaa seurattavaa, kuin kuolleen terroristijohtajan jäännösten tonkiminen. Tai omat kurjat hallitusneuvottelumme.
Tulvivaa jatkoa
Lähinnä Mississippistä tulevat mieleen Mark Twain ja jokilaivat.
Mutta tämä Jokikomission paperi kertoo kuinka valtavasta, ja kovin vähän luonnonmukaisesta järjestelmästä on kysymys. Yksi maailman suurimmista joista haluaisi virrata ihan muualla, mutta ihminen ei anna.
Tulvien vastaisen sodan lähtökohtana on (pahimman tapauksen?) malli, jossa oletetut virtausmäärät näkyvät yllä olevassa kaaviossa. Kiusallisesti yksiköt ovat tuhansina kuutiojalkoina sekunnissa, joiden muuntaminen sivistyneeseen muotoon kuluttaa hermoja. Tuhat kuutiojalkaa on noin 30 kuutiometriä. Ja kuutiometrissä on noin 35 kuutiojalkaa. Paras vain seurata lukujen suhteita, ja unohtaa yksiköt kerrassaan.
Vastikään räjäytetty valli avasi Birds Pointin tulvaväylän vasemmalla ylhäällä. Aikaisemmin sitä on käytetty vain kerran, 1937. Ratkaisu helpottaa hetkeksi painetta ylävirralla, mutta koska vesimassat väistämättä palaavat pääuomaan, ei oleellista vaikutusta alavirtaan -- seuraavien viikkojen tapahtumiin -- ole.
Kaksi Meksikonlahteen avautuvaa väylää alhaalla ovat itse Mississippi, joka kulkee New Orleansin lävitse ja Atchafalaya-joki Morgan Cityn pikkukaupungin puolella. Näiden kahden joen keskinäisistä virtaussuhteista pitää huolta häkkyrämäinen Old Riverin ohjausjärjestelmä, jossa haarautuminen tapahtuu.
Oleelliset tulvaväylät ovat Bonnet Carre New Orleansin yläpuolella, ja Morganza ennen Baton Rougea. Mikäli virtausmäärä New Orleansissa meinaa nousta raja-arvoksi asetetun 1,25 miljoonan kuutiojalan sekunnissa yläpuolelle, avataan Bonnet Carre, joka pystyy ohjaamaan 250 000 kuutiojalkaa sekunnissa Pontchartrain-järven kautta mereen. Näitä portteja on aika-ajoin jouduttu käyttämään, viimeksi vuonna 2008.
Ylempänä, ennen Baton Rougen kaupunkia sijaitsee Morganza. Se pystyy siirtämään 600 000 kuutiojalkaa sekunnissa Atchafalaya-joen suistoon. Tämä tarkoittaisi valtavia tulvia alueelle ja Morgan Cityn pikkukaupunkiin. Nämä portit on avattu vain kerran, eikä silloinkaan varsinaisesti suuren veden korkeuden takia. Vuoden 1973 tulva oli lähellä tuhota Old Riverin ohjausjärjestelmän, ja Morganzan aktivoinnilla pystyttiin helpottamaan painetta tätä elintärkeää rakennelmaa kohtaan.
Tänä vuonna Morganza todennäköisesti avataan ensimmäisen kerran suunnitellun tulvamallin mukaisesti.
Lisäksi Ohjausjärjestelmän länsipuolella sijaitsee Länsi-Atchafalayan tulvaväylä. Muita suojavalleja matalamman osuuden pitäisi antaa itsestään periksi veden noustessa tarpeeksi korkealle, ja aktivoida alue. Valli voidaan tietysti myös räjäyttää tarkoituksella. Tämä sulakevalliksi kutsuttu rakennelma on viimeinen turvajärjestelmä, eikä sitä ole koskaan tarvittu.
J.K. Natchez? Eikös se ollut siipirataslaivan nimi Lucky Lukessa?
Mutta tämä Jokikomission paperi kertoo kuinka valtavasta, ja kovin vähän luonnonmukaisesta järjestelmästä on kysymys. Yksi maailman suurimmista joista haluaisi virrata ihan muualla, mutta ihminen ei anna.
Tulvien vastaisen sodan lähtökohtana on (pahimman tapauksen?) malli, jossa oletetut virtausmäärät näkyvät yllä olevassa kaaviossa. Kiusallisesti yksiköt ovat tuhansina kuutiojalkoina sekunnissa, joiden muuntaminen sivistyneeseen muotoon kuluttaa hermoja. Tuhat kuutiojalkaa on noin 30 kuutiometriä. Ja kuutiometrissä on noin 35 kuutiojalkaa. Paras vain seurata lukujen suhteita, ja unohtaa yksiköt kerrassaan.
Vastikään räjäytetty valli avasi Birds Pointin tulvaväylän vasemmalla ylhäällä. Aikaisemmin sitä on käytetty vain kerran, 1937. Ratkaisu helpottaa hetkeksi painetta ylävirralla, mutta koska vesimassat väistämättä palaavat pääuomaan, ei oleellista vaikutusta alavirtaan -- seuraavien viikkojen tapahtumiin -- ole.
Kaksi Meksikonlahteen avautuvaa väylää alhaalla ovat itse Mississippi, joka kulkee New Orleansin lävitse ja Atchafalaya-joki Morgan Cityn pikkukaupungin puolella. Näiden kahden joen keskinäisistä virtaussuhteista pitää huolta häkkyrämäinen Old Riverin ohjausjärjestelmä, jossa haarautuminen tapahtuu.
Oleelliset tulvaväylät ovat Bonnet Carre New Orleansin yläpuolella, ja Morganza ennen Baton Rougea. Mikäli virtausmäärä New Orleansissa meinaa nousta raja-arvoksi asetetun 1,25 miljoonan kuutiojalan sekunnissa yläpuolelle, avataan Bonnet Carre, joka pystyy ohjaamaan 250 000 kuutiojalkaa sekunnissa Pontchartrain-järven kautta mereen. Näitä portteja on aika-ajoin jouduttu käyttämään, viimeksi vuonna 2008.
Ylempänä, ennen Baton Rougen kaupunkia sijaitsee Morganza. Se pystyy siirtämään 600 000 kuutiojalkaa sekunnissa Atchafalaya-joen suistoon. Tämä tarkoittaisi valtavia tulvia alueelle ja Morgan Cityn pikkukaupunkiin. Nämä portit on avattu vain kerran, eikä silloinkaan varsinaisesti suuren veden korkeuden takia. Vuoden 1973 tulva oli lähellä tuhota Old Riverin ohjausjärjestelmän, ja Morganzan aktivoinnilla pystyttiin helpottamaan painetta tätä elintärkeää rakennelmaa kohtaan.
Tänä vuonna Morganza todennäköisesti avataan ensimmäisen kerran suunnitellun tulvamallin mukaisesti.
Lisäksi Ohjausjärjestelmän länsipuolella sijaitsee Länsi-Atchafalayan tulvaväylä. Muita suojavalleja matalamman osuuden pitäisi antaa itsestään periksi veden noustessa tarpeeksi korkealle, ja aktivoida alue. Valli voidaan tietysti myös räjäyttää tarkoituksella. Tämä sulakevalliksi kutsuttu rakennelma on viimeinen turvajärjestelmä, eikä sitä ole koskaan tarvittu.
J.K. Natchez? Eikös se ollut siipirataslaivan nimi Lucky Lukessa?
keskiviikko 4. toukokuuta 2011
Vaarallinen juhannus
Etuajassa, mutta kyseessä ei olekaan Muumilaakso, joka tulvii, vaan Amerikka.
Rehellisesti sanottuna, en ollut koskaan aiemmin kuullutkaan joesta nimeltä Atchafalaya. Saati Old Riverin ohjausjärjestelmästä. (Old River Control Structure -- suomennettakoon miten halutaan) Mutta viimeaikojen tornadouutiset johdattivat näille jäljille.
Näyttää siltä, että lumisateinen talvi ja sateinen kevät ovat tuomassa Mississippin jokijärjestelmään tulvan, jonka kaltaista ei ole nähty sitten vuoden 1927. Ja jonka aiheuttamien tuhojen ei pitäisi sittemmin rakennettujen suojavallien ansiosta nousta lähellekään 20-lukua.
Viranomaiset ovat joutuneet kuitenkin avaamaan tulvaväylän, jota ei ole kertaakaan käytetty sen 80-vuotisen historian aikana. Ja mikäli yllä mainittu Old Riverin rakennelma pettää, Mississippi voi siirtää uomansa Atchafalaya-jokeen. Vastaavalla tavallahan Kiinan Keltainen joki on siirtynyt purkautumaan milloin Shandongin niemimaan pohjois- milloin eteläpuolelta.
Mississippin uusi suunta aiheuttaisi jättimäisen katastrofin. Jättimäisen.
Korjaus: Birds Point on avattu kerran -- 1937. Tuolloin ylävirran Cairossa oli noin 12000 asukasta, juoksutuksen alle jääneellä alueella 2000. Nyt Cairo on kutistunut alle kolmen tuhannen asukkaan taajamaksi, ja tulvan uhreiksi päätyi satakunta maatilaa.
Rehellisesti sanottuna, en ollut koskaan aiemmin kuullutkaan joesta nimeltä Atchafalaya. Saati Old Riverin ohjausjärjestelmästä. (Old River Control Structure -- suomennettakoon miten halutaan) Mutta viimeaikojen tornadouutiset johdattivat näille jäljille.
Näyttää siltä, että lumisateinen talvi ja sateinen kevät ovat tuomassa Mississippin jokijärjestelmään tulvan, jonka kaltaista ei ole nähty sitten vuoden 1927. Ja jonka aiheuttamien tuhojen ei pitäisi sittemmin rakennettujen suojavallien ansiosta nousta lähellekään 20-lukua.
Viranomaiset ovat joutuneet kuitenkin avaamaan tulvaväylän, jota ei ole kertaakaan käytetty sen 80-vuotisen historian aikana. Ja mikäli yllä mainittu Old Riverin rakennelma pettää, Mississippi voi siirtää uomansa Atchafalaya-jokeen. Vastaavalla tavallahan Kiinan Keltainen joki on siirtynyt purkautumaan milloin Shandongin niemimaan pohjois- milloin eteläpuolelta.
Mississippin uusi suunta aiheuttaisi jättimäisen katastrofin. Jättimäisen.
Korjaus: Birds Point on avattu kerran -- 1937. Tuolloin ylävirran Cairossa oli noin 12000 asukasta, juoksutuksen alle jääneellä alueella 2000. Nyt Cairo on kutistunut alle kolmen tuhannen asukkaan taajamaksi, ja tulvan uhreiksi päätyi satakunta maatilaa.
tiistai 3. toukokuuta 2011
Twainia lainaten
Koskaan en ole ihmisen kuolemaa toivonut, mutta joitakin muistokirjoituksia olen suurella mielihyvällä lukenut.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)