Sisäinen devalvointi, jota Irlannille ja Kreikalle tyrkytetään, kuulostaa suoraviivaiselta, oikeinpa kirurgiselta toimenpiteeltä. Mutta toisin kuin tavallinen valuuttakurssin säätely, johon keskuspankit voimiensa rajoissa pystyvät yksinkertaisin päätöksin, tämä sisäinen juttu vaatii ihmisiltä henkilökohtaisia päätöksiä. Paljon kouriintuntuvampaa suostumusta, kuin yleisen politiikan kannattaminen äänestyskopissa.
Palkkojen on pudottava. Tämä johtaa kotimaisten tuotteiden hintojen laskuun ja kilpailuetuun valuutta-alueen sisällä. Vastaavasti ulkomaiset tuotteet, vaikka niiden eurohinnat pysyvätkin samoina, muuttuvat ostovoimaan suhteutettuna kalliimmiksi.
Ihan niinkuin oikeassakin devalvaatiossa.
Mutta jos minun pomoni tulisi luokseni, ja sanoisi että ensi kuusta palkka putoaa neljänneksen, niin ketuttaisihan se. Saattaisin jopa repiä verkkarini.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti