Pikkurauhan kissat

Heinäkuun toisena päivänä 1962 Deng Xiaoping puhui ensimmäisen kerran kissateoriastaan. Vähän myöhemmin Felis catus pääsi paperille kirjoituksessa "Maatalouden tuotantokyvyn palauttaminen."

Otsikko ei varsinaisesti mairittele Mao Zedongin Suurta harppausta ja sen saavutuksia, joiden jäljiltä moinen palauttaminen nähtiin Dengin piireissä tarpeelliseksi.

Suuren Ruorimiehen nerokas ajatushan ei ollut takoa miekkoja auroiksi. Ei edes takoa auroja miekoiksi, vaan sulattaa kaikki aurat (ja padat ja kattilat ja lapiot ja kirveet ja puukot ja parsinneulat) arvottomaksi moskaksi, jota Beijingin papereissa teräkseksi väitettiin. Varmemman vakuudeksi maanviljelijät joutuivat hikoilemaan masuuneilla työkalujaan tuhoten, samaan aikaan kun sato mätäni viljelyksille.

Lopputuloksena miljoonat kuolivat.

Kuvat ihmisistä tuhoamassa elinehtojaan valoisamman tulevaisuuden toivossa ovat traagisia, mutta ajassa, paikassa ja ideologiassa niin etäällä 21. vuosisadan Suomesta, (verfremdung -- vieraantuminen, sanoisi Brecht, joka tiesi mitä teki sijoittaessaan Hyvän Ihmisensä Setsuaniin) että myös koominen vaikutelma on väistämätön. Tarpeeksi kaukaa typeryydelle on aina helppo nauraa.

Joka tapauksessa Ruorimies oli luotsannut suoraan kivikkoon. Deng oli toki kunnon kommunisti, Pitkän marssin veteraani, Tiibetin vapauttaja ja Anti-oikeistolaisen liikkeen johtaja. Mutta hän oli myös koulunsa keskeyttänyt käytännön ihminen, josta ei oikein teoreetikkoa kuoriutunut vanhoillakaan päivillä. Ikivanhan Kiinan nuori Kansantasavalta oli päätynyt katastrofiin, ja siitä pitäisi selviytyä tavalla tai toisella. Maon arvovalta oli Puolueen sisällä romahtanut , ja 60-luvun alussa maan suuntaa yritettiin kääntää piirun verran toiseen suuntaan. Mihin suuntaan? No, ainakin johonkin muuhun, kuin Suuri Ylikomentaja olisi halunnut.

Beatles julkaisi hienoimman levynsä, Revolverin, kesällä 1966. Hipit hippailivat San Franciscossa.

Kiinassa Suuri Opettaja päätti palauttaa valtansa. Alkoi Suuri Proletariaattinen Kulttuurivallankumous.

Tuho, joka aiemmin oli koetellut maaseutua, levisi kaupunkeihin.Kommunistisen puelueen puhemies, Liu Shaoqi kuoli punakaartilaisten käsissä 1969. Maon seuraajaksi kaavailtu Lin Biao murskautui perheineen ja lentokoneineen 1971 Mongoliaan, pakomatkalla Venäjälle. Deng Xiaopingin poika halvaantua defenestraation uhrina.

Deng itse lähetettiin oppimaan työläishyveitä traktoritehtaalle Xinjiangiin. Samankaltaista uudelleenkoulutusta on Lännessä ehdotettu investointipankkiireille.

Mutta Deng palasi sorvin äärestä Beijingin piireihin 1973. Lännen kanssa avatut suhteet tarvitsivat pätevää, joskin aatteellisesti ehkä hieman hapuilevaa toveria. Epäilemättä Deng ja Kissinger ymmärsivät toisiaan. Harmi että Bismarck eli väärään aikaan -- Otto-kansleri olisi sopinut hyvin samaan pöytään.

Dengin uusi asema oli epävarma. Mao ei häneen luottanut, ja punakaartilaiset suorastaan vihasivat, Mutta ruorimiestenkin aika loppuu, myös Suurten. Zhou Enlai ja Mao kuolivat 1976. Parin vuoden valtataistelun jälkeen Deng nousi Kansantasavallan johtoon, ja pyöräyttikin sitten ruoriratasta oikein kunnolla.

Sananlasku kissoista heräsi uudelleen eloon, nousi oikein teorian arvoon, ja on edelleen eniten lainattua Dengiä.

Ehkei hän ollut hyvä ihminen, mutta setsuanilainen kyllä, ja sieltä päin oli peräisin myös sanonta:

不管白猫、黑猫，逮住老鼠就是好猫

bù guăn bái māo, hēi māo, dàizhù lăoshŭ jiù shì hào māo

Olkoon kissa musta tai valkoinen,
pääasia että se pyydystää hiiriä.