Fools ignore complexity.
Pragmatists suffer it.
Some can avoid it.
Geniuses remove it.
Oikein kaunista englantia. Vaan olisihan tämä hyvä kääntää suomen kielelle. Jos ei muuten, niin jonkun periaatteen tähden. Mutta vaikkei Perlis ollutkaan Shakespeare, niin enpä minäkään Lauri Viita. Hullutusta koko yritys.
Perjantai-ilta, ja oikeasti istun yksin ullakolla. Ikkunanraosta aikoo tunkeutua huoneeseen Tylsyys itse. Olen kuitenkin tänään aloittanut elämäni ensimmäisen blogin pidon, ja sormeni syyhyävät alkuinnostusta. Syteen tai saveen, arpa on heitetty, Rubicon-virta ylitetty, ensimmäinen askel otettu, hitot torpedoista! Pilkan uhallakin kokeilen:
Typerykset eivät välitä monimutkaisuudesta.
Tekijämiehet kestävät sitä.
Jotkut onnistuvat välttelemään sitä.
Nerot poistavat sen.
Tämä, hyvät naiset ja herrat, imee. Imee pahasti. Tai kun kerran sukupuolisidonnaisiin ilmaisuihin päästiin: Syö miestä rotan lailla.
Mitä me monella mutkalla teemme? Yksi riittää. Välinpitämättömyyskin voidaan korvata silkalla sokeudella:
Typerykseltä jää huomaamatta mutkikkuus.
Tekijämies kestää sitä.
Joku onnistuu välttelemään sitä.
Nero poistaa sen.
Ripaus ylevyyttä -- korkeampaa tyyliä -- olisi paikallaan. Personoikaamme siis luonteenpiirteet. Vai ovatkohan ne hyveitä ja paheita? Tiivistystä myös, ja vähän leikkiä kanssa suomen kielen sanajärjestyksen vapaan:
Typeryys ei mutkikkuutta huomaa.
Käytännöllisyys sitä sietää.
Joku onnistuneesti sen välttää.
Nerous sen poistaa.
'Onnistuminen' antaa tälle jollekulle (pitäisikö sen olla 'jokin?') liikaa tunnustusta. Tuurillahan se sen välttää. Onnellisia ovat onnekkaat:
Typeryys ei mutkikkuutta huomaa.
Käytännöllisyys sitä sietää.
Joku onnellisesti sen väistää.
Nerous sen poistaa.
Paitsi että Karthago olisi hävitettävä, minun mielestäni tämä herra Nerous kaipaisi toimilleen konkretiaa (ja koko juttu särmää):
Typeryys ei mutkikkuutta huomaa.
Käytännöllisyys sitä sietää.
Joku onnellisesti väistää sen.
Nerous ottaa sen pois.
Vaan tuo halvatun halvatun Joku. Mitä minä sille teen? Otan sen pois, tietenkin:
Typeryys ei mutkikkuutta huomaa.
Käytännöllisyys sitä sietää.
Onnekkuus sen ohittaa.
Nerous ottaa sen pois.
Kelpaa minulle tältä erää. Tuo ensimmäisen rivin ei-sanan voisi kuitenkin siirtää mutkikkuuden perään... Viimeinen versio, ja sitten lasku:
Typeryys mutkikkuutta ei huomaa.
Käytännöllisyys sitä sietää.
Onnekkuus sen ohittaa.
Nerous ottaa sen pois.
1 kommentti:
:)
Hauska!
Lähetä kommentti