Ei uutta Katrinaa

Verkossa kiertelee juttuja ja huhuja, joiden mukaan New Orleans olisi kohtaamassa uutta katastrofia, kuuden vuoden takaisen hirmumyrskyn tavoin. Vallit murtuisivat ja kaupunki uppoaisi lopullisesti.

Epätodennäköistä. Insinöörijoukkojen vuodesta 1927 ylläpitämät Mississippin tulvapenkereet eivät ole koskaan pettäneet. Koskaan. Ja näitä penkereitä on tuhansia kilometrejä pitkin valtavan joen juoksua. Yksityiset vallit ovat pettäneet, ja moni niistä tulee pettämään nytkin, mutta ne ovat suurimmaksi osaksi yksittäisiä kohteita tai viljelysmaita suojaamaan tehtyjä rakenteita.

Vuonna 2005 New Orleansissa pettäneet muurit olivat kaupungin sisälle tunkeutuvien kanavien reunuksia. Nyttemmin näihin kanaviin on rakennettu portit, jotka voidaan tulvatilanteessa sulkea.

Ainoa todellinen riski olisivat rankat sateet tai myrskyt, jotka nostaisivat veden pinnan yli patojen harjan. Mutta hirmumyrskykausi on vielä alkamatta, joten näyttää siltä, että Insinöörijoukot pystyvät hyvinkin pitämään tilanteen hallinnassa tulvajuoksutuksilla.

Ja tietenkin on riski, että Old Riverin valtavat juoksutukset syövät maan alta patorakennelmilta, ja joen uoma kääntyy. Se tarkoittaisi Morgan Cityn ja monen pienemmän paikan tuhoa. Mutta myös maailmanlaajuista lamaa, kun alavirran kemian teollisuus ja Etelä-Louisianan satama, maailman suurin irtorahti-sellainen, lakkaisivat olemasta.

On historiallinen kummallisuus, että armeija on vastuussa tämän joen hallinnasta. Mutta näinä pomminheittäjien päivinä taitaa olla ihan hyvä, että jokunen Black Hawk vahtii Old Riveriä. Paikka on monessa mielessä single-point-of-failure, tai kuningaspultti, kuten meillä sanotaan.